Aabrahamin suuri perintö

Perintö, jonka Jumala on luvannut kansalleen, ei ole tästä maailmasta. Aabraham ei omistanut maata, »ei jalan leveyttäkään» (Ap.t. 7: 5). Muuta omaisuutta hänellä kyllä oli paljonkin, ja hän käytti sitä Jumalan kunniaksi ja toisten hyväksi, mutta hän ei pitänyt tätä maailmaa kotinaan. Herra oli kutsunut hänet lähtemään pois epäjumalia palvovien maanmiestensä keskuudesta ja luvannut hänelle Kanaanin maan ikuiseksi omaisuudeksi, mutta kuiten-kaan hän ei saanut sitä eikä hänen poikansa eikä pojanpoikansa. Kun Aabraham halusi hautapaikan vainajalleen, hänen oli ostettava se kanaanilaisilta. Luvatusta maasta hän ei omistanut muuta kuin kallioon hakatun haudan Makpelan luolassa.AO1 152.3

Mutta Jumalan sana ei ollut rauennut tyhjiin, eikä se liioin lo-pullisesti täyttynyt juutalaisten valloittaessa Kanaanin. »Mutta nyt lausuttiin lupaukset Aabrahamille ja hänen siemenelleen» (Gal. 3: 16). Aabraham itsekin pääsisi osalliseksi perinnöstä. Jumalan lupauksen täyttymys näyttää viipyvän kauan - sillä »yksi päivä on Herran edessä niinkuin tuhat vuotta ja tuhat vuotta niinkuin yksi päivä” (2 Piet. 3: 8). Se voi vaikuttaa viivyttelemiseltä, mutta määrättynä aikana »varmasti se toteutuu, eikä se myöhästy” (Hab. 2: 3). Aabrahamille ja hänen siemenelleen luvattu lahja ei käsittänyt vain Kanaania vaan koko maan. Apostoli sanoo siitä: »Se lupaus, että Aabraham oli perivä maailman, ei tullut hänelle eikä hänen siemenelleen lain kautta, vaan uskonvanhurskauden kautta» (Room. 4: 13). Ja Raamattu opettaa selvästi, että Aabrahamille annettujen lupausten tulee täyttyä Kristuksen kautta. Kaikki, jotka ovat Kristuksen, ovat »Aabrahamin siementä, perillisiä lupauksen mukaan» - osallisia »turmeltumattomaan ja saas-tumattomaan ja katoamattomaan perintöön” - saaden perinnökseen synnin kirouksesta vapautetun maan (Gal. 3: 29; 1 Piet. 1: 4). Sillä »valtakunta ja valta ja valtakuntien voima kaiken taivaan alla annetaan Korkeimman pyhien kansalle”, ja »nöyrät perivät maan ja iloitsevat suuresta rauhasta» (Dan. 7: 27; Ps. 37: 11).AO1 152.4

Jumala antoi Aabrahamin katsella tätä kuolematonta perintöä,ja tässä toivossaan Aabraham oli tyytyväinen. »Uskon kautta hän eli muukalaisena lupauksen maassa niinkuin vieraassa maassa, asuen teltoissa Iisakin ja Jaakobin kanssa, jotka olivat saman lupauksen perillisiä; sillä hän odotti sitä kaupunkia, jolla on perustukset ja jonka rakentaja ja luoja on Jumala» (Hebr. 11: 9, 10).AO1 153.1

Aabrahamin jälkeläisistä sano-taan: »Uskossa nämä kaikki kuolivat eivätkä luvattua saavuttaneet, vaan kaukaa he olivat sen nähneet ja sitä tervehtineet ja tunnustaneet olevansa vieraita ja muukalaisia maan päällä» (jae 13). Meidän on asuttava täällä muukalaisina ja vieraina, jos mie-limme päästä »parempaan, se on taivaalliseen” (jae 16). Ne, jotka ovat Aabrahamin lapsia, pyrkivät siihen kaupunkiin, jota Aabraham odotti »ja jonka rakentaja ja luoja on Jumala».AO1 153.2