Kristus Israelin kokemuksissa

Kaikissa näissä jumalallisen läs-näolon ilmestyksissä Jumala ilmaisi kirkkautensa Kristuksen välityksellä. Ei vain Vapahtajan tultua maailmaan, vaan kaikkina syntiinlankeemusta ja lunastuslupausta seuranneina aikoina, »Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa» (2 Kor. 5: 19). Kristus oli uhrijärjestelmän perustuksena ja keskuksena sekä patriarkallisena että juutalaisena kautena. Ensimmäisten vanhempiemme synnin jälkeen Jumalan ja ihmisen välillä ei ole ollut välitöntä kanssakäymistä. Isä on antanut maailman Kristuksen käsiin, jotta hän välimiehen toiminnallaan lunastaisi ihmisen ja todistaisi Jumalan lain arvovaltaiseksi ja pyhäksi. Kaikki taivaan ja langenneen ihmissuvun välinen yhteydenpito on tapahtunut Kristuksen välityksellä. Jumalan Poika se ensimmäisille vanhemmillemmekin antoi lupauksen lunastuksesta. Hän se ilmaisi itsensä patriarkoille. Aadam, Nooa, Aabraham, Iisak, Jaakob ja Mooses ymmärsivät evankeliumin. He odottivat ihmisen Sijaisen ja Takaajan aikaansaamaa pelastusta. Nämä muinaiset pyhät pitivät yhteyttä Vapahtajaan, joka oli tuleva ihmiseksi maailmaamme, ja eräät heistä puhuivat Kristuksen ja taivaan enkeleiden kanssa kasvotusten.AO1 345.4

Kristus ei ollut ainoastaan hep-realaisten johtajana erämaassa - enkelinä, jossa oli Herran nimi ja joka pilvenpatsaaseen verhoutuneena kävi joukon edellä - vaan hän myös antoi lain Israelille. Siinain pelottavan juhlallisen kirkkauden keskeltä Kristus julisti kaiken kansan kuullen Isänsä lain kymmenen käskyä. Hän se ojensi Moosekselle kivitauluihin kaiverretun lain.AO1 346.1

Samoin se oli Kristus, joka puhui kansalleen profeettain välityksellä. Kristittyjen seurakun- nalle kirjoittaessaan Pietari sanoo, että »profeetat, jotka ovat ennustaneet teidän osaksenne tulevasta armosta, ovat tutkineet, mihin tai millaiseen aikaan heissä olevaKristuksen Henkiviittasi, edeltäpäin todistaessaan Kristusta kohtaavista kärsimyksistä ja niiden jälkeen tulevasta kunniasta» (1 Piet. 1: 10, 11). Kristuksen ääni puhuu meille Vanhan testamentin lehdiltä. »Jeesuksen todistus on profetian henki” (Ilm. 19: 10).AO1 346.2

Ollessaan maan päällä Jeesus kohdisti opetuksillaan kansan huomion Vanhaan testamenttiin. Hän sanoi juutalaisille: »Te tutkitte kirjoituksia, sillä teillä on mielestänne niissä iankaikkinen elämä, ja ne juuri todistavat minusta» (Joh. 5: 39). Siihen aikaan ei Raamatussa muuta ollutkaan kuin Vanhan testamentin kirjat. Jumalan Poika julisti edelleen: »Heillä on Mooses ja profeetat; kuulkoot niitä.» Ja hän jatkoi: »Jos he eivät kuule Moosesta ja profeettoja, niin eivät he usko, vaikka joku kuolleistakin nousisi ylös» (Luuk. 16: 29, 31).AO1 347.1

Seremonialaki oli Kristuksen antama. Vaikkei sitä enää ollutkaan noudatettava, Paavali esitti sen juutalaisille oikeassa asemassaan ja arvossaan sekä suhteessa lunastussuunnitelmaan ja Kristuksen tehtävään. Suuri apostoli julistaa tämän lain ihanaksi ja jumalallisen säätäjänsä arvoiseksi. Pyhäkön juhlallinen palvelus esitti vertauskuvallisesti suuria totuuksia, jotka selviäisivät lopullisesti tulevien sukupolvien aikana. Israelin rukousten yhteydessä kohoava suitsutuspilvi kuvaa hänen vanhurskauttaan, joka yksin voi tehdä syntisen rukouksen kelvolliseksi Jumalalle. Uhrialttarilla verensä vuodattanut uhrieläin todisti tulevasta Lunastajasta, ja kaikkeinpyhimmästä loisti Jumalan läsnäolon näkyvä ilmaus. Näin ylläpidettiin uskoa ihmisten sydämessä halki monien synkkien luopumusten kausien, kunnes luvatun Messiaan tulemisen aika koitti.AO1 347.2

Jeesus oli kansansa valo - maailman valkeus - jo ennen kuin hän tuli ihmisenä maailmaan. Ensimmäinen valon pilkahdus tähän synnin synkentämään maailmaan tuli Kristukselta. Ja häneltä on sen jälkeen tullut jokainen valonsäde, joka taivaallisella kirkkaudellaan on valistanut maan asuk-kaita. Kristus on lunastussuunnitelman Alfa ja Omega - alku ja loppu.AO1 347.3

Siitä lähtien, kun Vapahtaja vuodatti verensä syntien sovitukseksi ja nousi taivaaseen »ilmestyäkseen Jumalan kasvojen eteen meidän hyväksemme» (Hebr. 9:24) , valoa on virrannut Golgatan ristiltä ja taivaalllisesta pyhäköstä. Mutta vaikka me olemme saaneet selvemmän valon, meidän ei silti pitäisi väheksyä sitä valoa, jota saatiin tulevaan Vapahtajaan viittaavien vertauskuvien välityksellä. Kristuksen evankeliumi selvittää juutalaista taloudenhoitoa ja seremonialain merkitystä. Sitä mukaa kuin opitaan uusia totuuksia ja entistä paremmin kaikkea sitä, mikä on ollut tunnettua alusta asti, saadaan myös selvyyttä Jumalan luonteesta ja suunnitel-mista tarkkailemalla sitä, mitä hän on tehnyt valitulle kansal- leen. Kaikki lisätieto minkä näin saamme, auttaa meitä ymmärtämään paremmin lunastussuunnitelmaa, jossa Jumalan tahto toteutuu ihmisen pelastukseksi. Ha-vaitsemme innoitetussa Sanassa uutta kauneutta ja voimaa, ja tutkimme sen sivuja yhä syvemmin kiinnostuneesti ja vastaanottavin mielin.AO1 347.4