Ihminen, luomistyön kruunu

Kun maa runsaine eläimistöineen ja kasvillisuuksineen oli luotu, Jumala toi tapahtumain näyttämölle kruunaavan luomistekonsa, ihmisen, jota varten kaunis maa oli kunnostettu. Hän sai hallintaansa kaiken, minne hänen katseensa ylti, sillä »Jumala sanoi: ‘Tehkäämme ihminen kuvaksemme; ja vallitkoot he — koko maan.’ — Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, — mieheksi ja naiseksi hän loi heidät.” Tässä esitetään selvästi ihmissuvun alkuperä. Jumalallinen ilmoitus on niin selväsanainen, ettei se jätä sijaa väärille johtopäätöksille. Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen. Tässä ei ole mitään salaperäistä eikä liioin mitään perustetta sille otaksumalle, että ihminen olisi vaiheittain hitaasti kehittynyt eläintai kasvikunnan alemmista muodoista. Tuollainen opetus madaltaa Luojan suuren työn ihmisen ahtaalle, maalliselle käsitystasol- le. Ihmiset ovat niin innokkaita poistamaan Jumalalta kaikkeuden valtiuden, että alentavat ihmisen ja riistävät häneltä hänen arvokkaan alkuperänsä. Jumala asetti tähtimaailmat korkeuteen ja väritti kedon kukkaset hienovaraisen taidokkaasti. Hän täytti maan ja taivaat valtansa ihmeillä. Ja kun hän sitten halusi kruunata suurenmoiset luomistekonsa ja asettaa kauniin maan keskelle sen hoitajan ja hallitsijan, hän ei voinut olla luomatta olentoa, joka oli hänelle elämän antaneen käden arvoinen. Innoitettu sukuluettelomme johtaa ihmiskunnan alkuperän suureen Luojaan eikä mi-hinkään alkioiden, nilviäisten ja nelijalkaisten kehitysketjuun. Maan tomusta tehtynäkin Aadam oli »Jumalan poika”.AO1 24.3

Jumalan edustajana hänet ase-tettiin vallitsemaan alempia luotuja. Ne eivät pysty ymmärtämään tai tunnustamaan Jumalan herruutta, mutta ne tehtiin kykeneviksi rakastamaan ja palvelemaan ihmistä. Psalmista sanoo: »Sinä - panit hänet hallitsemaan kättesi tekoja, asetit kaikki hänen jalkainsa alle: metsän eläimet, taivaan linnut — ja kaiken, mikä meren polkuja kulkee» (Ps. 8:6-9).AO1 25.1

Ihmisen tuli ilmentää Jumalan kuvaa sekä ulkoisesti että luon-teeltaan. Kristus yksin on »hänen olemuksensa kuva» (Hebr. 1: 3), mutta ihminen tehtiin Jumalan kaltaiseksi. Hänen luonteensa oli sopusoinnussa Jumalan tahdon kanssa. Hänen mielensä pystyi kä-sittämään jumalallisia asioita. Hä- nen tunne-elämänsä oli puhdasta ja hänen luontaiset halunsa olivat järjen valvonnassa. Hän oli pyhä ja onnellinen ilmentäessään Jumalan kuvaa täydessä kuuliaisuudessa hänen tahdolleen.AO1 25.2

Lähtiessään Luojansa kädestä ihminen oli kookas ja täysin sopu-suhtainen. Terve punerrus hänen kasvoillaan korosti niiden säteilemää valoisaa elämäniloa. Aadam oli paljon pitempi maailmassa nykyään eläviä miehiä. Eeva oli jonkin verran lyhyempi mutta silti jalomuotoinen ja joka kohdastaan kaunis. Synnittömällä parilla ei ollut mitään tekovaatteita. Heitä ympäröi samanlainen kirkas valoverho kuin enkeleitäkin. Tämä valoviitta verhosi heitä niin kauan kuin he pysyivät kuuliaisina Jumalalle.AO1 26.1