Varustautuminen vihollista vastaan

Sortajan valta tulisi murtumaan. Kuitenkin Hiskia oli hallituskautensa alkuvuosina maksanut vielä veroa Assyrialle Aahaan tekemän sopimuksen mukaisesti. Mutta samaan aikaan »neuvotteli hän päämiestensä ja urhojensa kanssa» sekä vahvisti kaikin mahdollisin tavoin valtakuntansa puolustusta. Hän oli varmistanut Jerusalemin muurin sisäpuolisten vesivarojen riittävyyden, kun kaupungin ulkopuolella sen sijaan kärsittäisiin veden puutetta. »Ja hän rohkaisi mielensä, rakensi koko revityn osan muuria ja korotti torneja ja teki sen ulkopuolelle toisen muurin, varusti Millon Daavidin kaupungissa ja teetti paljon heittoaseita ja kilpiä. Ja hän asetti sotapäälliköitä kansalle» (2 Aikak. 32: 3, 5, 6). Kaikki voitava tehtiin kaupungin valmistamiseksi piirityksen varalle.AO3 177.1

Hiskian noustessa Juudan valtaistuimelle assyrialaiset olivat jo vieneet pohjoisesta valtakunnasta vankeinaan suuren joukon Israelin lapsia. Kun hän oli hallinnut muutaman vuoden ja vahvisti vielä Jerusalemin puolustusta, assyrialaiset piirittivät Samariaa ja valloittivat sen sekä hajottivat kymmenen heimoa Assyrian valtakunnan moniin maakuntiin. Juudan rajoille oli matkaa vain muutama kilometri eikä Jerusalemiinkaan ollut täyttä kahdeksaakymmentä, ja temppelistä saatavat runsaat sotasaaliit houkuttelivat vihollista palaamaan.AO3 177.2

Mutta Juudan kuningas oli Päättänyt osaltaan valmistautua torjumaan vihollista, ja suoritettuaan kaiken, mikä ihmiskyvyin ja voimin oli tehtävissä, hän oli koonnut joukkonsa ja kehottanut niitä olemaan rohkealla mielellä. »Suuri on teidän keskellänne Israelin Pyhä», kuului profeetta Jesajan sanoma Juudalle, ja uskossaan horjumattomana kuningas julisti nyt: »Meidän kanssamme on Herra, meidän Jumalamme, meitä auttamassa ja meidän sotiamme sotimassa» (Jes. 12: 6; 2 Aikak. 32: 8).AO3 177.3

Ei mikään herätä niin nopeasti uskoa kuin sen osoittaminen käytännössä. Juudan kuningas oli valmistautunut tulevan myrskyn varalle, ja nyt hän turvasi Jumalaan luottaen siihen, että ennustus assyrialaisia vastaan täyttyisi. »Ja kansa luotti Hiskian, Juudan kuninkaan, sanoihin» (2 Aikak. 32: 8). Mitä siitä, vaikka Assyrian joukot voitettuaan vastikään maan suurimmat kansakunnat ja kukistettuaan Samarian Israelissa siirtäisivät nyt joukkonsa hyökkäämään Juudaan? Mitä siitä, vaikka he kerskuisivat: »Niinkuin minun käteni on saavuttanut epäjumalien valtakunnat, joiden jumalankuvat olivat paremmat kuin Jerusalemin ja Samarian - niin enkö minä tekisi Jerusalemille ja sen epäjumalankuville samoin kuin minä tein Samarialle ja sen epäjumalille?» (Jes. 10: 10, 11). Juudalla ei ollut mitään pelättävää, sillä se luotti Herraan.AO3 177.4