Israel unohti tehtävänsä

Luvatun maan haltuunottoa seuraavina vuosina kansa unohti miltei tyystin ne siunaukselliset aikomukset, joita Herralla oli pakanoiden pelastamiseksi, ja siksi hänen täytyi esitellä suunnitelmansa uudestaan. »Kaikki maan ääret», hän innoitti psalmistan laulamaan, »muistavat tämän ja palajavat Herran tykö; kaikki pakanain sukukunnat kumartavat häntä.» »Mahtavat saapuvat Egyptistä, Etiopia kiiruhtaa ojentamaan käsiänsä Jumalan puoleen.» »Silloin pakanat pelkäävät Herran nimeä ja kaikki maan kuninkaat sinun kunniaasi.» »Tämä kirjoitettakoon tulevalle polvelle, ja kansa, joka vastedes luodaan, on kiittävä Herraa, että hän katseli pyhästä korkeudestaan, että Herra katsoi taivaasta maahan, kuullaksensa vankien huokaukset, vapauttaaksensa kuoleman lapset, jotta Siionissa julistettaisiin Herran nimeä ja hänen ylistystänsä Jerusalemissa, kun kaikki kansat kokoontuvat yhteen, ja valtakunnat, palvelemaan Herraa» (Ps. 22: 28; 68: 32; 102: 16,19-23).AO3 190.1

Jos Israel olisi suorittanut saamansa luottamustehtävän, kaikki kansat olisivat päässeet osallisiksi sen siunauksista. Mutta ne, joille pelastavan totuuden tuntemus oli uskottu, eivät välittäneet ympärillään olevien tarpeista. Menetettyään käsityksensä Jumalan tarkoituksesta he katsoivat pakanoiden jäävän hänen armonsa ulkopuolelle. He estivät totuuden valoa loistamasta, ja niin sai pimeys vallan. Tietämättömyyden verho levittäytyi kansojen ylle, Jumalan rakkaudesta oli vain hämärä käsitys, ja harhakäsitykset ja taikausko rehottivat.AO3 190.2