Herran vastaus antaa toivoa

Jumala vastasi armollisesti profeetan rukoukseen. Tuona hädän hetkenä, totuuden sanansaattajan uskon ollessa tulikokeessaan, »Jeremialle tuli tämä Herran sana: ‘Katso, minä olen Herra, kaiken lihan Jumala; onko minulle mitään mahdotonta?’» (jakeet 26, 27). Kaldealaiset valtaisivat pian kaupungin; he sytyttäisivät sen portit ja palatsit tuleen ja polttaisivat ne. Mutta uhkaavasta hävityksestä ja siitäkin tosiasiasta huolimatta, että Jerusalemin asukkaat vietäisiin vankeuteen, Israelin Jumala tulisi vielä toteuttamaan ikuisen suunnitelmansa. Vastauksessaan palvelijalleen Herra lausui edelleen niistä, jotka olivat parhaillaan hänen kurituksensa alaisina:AO3 252.2

»Katso, minä kokoan heidät jälleen kaikista maista, joihin minä heidät vihassani, kiivastuksessani ja suuressa suuttumuksessani karkoitan, ja palautan heidät tähän paikkaan ja annan heidän asua turvassa. Silloin he ovat minun kansani, ja minä olen heidän Jumalansa. Ja minä annan heille yhden sydämen ja yhden tien, niin että he pelkäävät minua kaiken elinaikansa, ja niin heidän käy hyvin ja heidän lastensa heidän jälkeensä. Ja minä teen heidän kanssansa iankaikkisen liiton, niin etten käänny heistä pois, vaan teen heille hyvää; ja minä annan pelkoni heidän sydämiinsä, niin etteivät he minusta luovu. Ja minä iloitsen heistä, siitä että teen heille hyvää; minä istutan heidät tähän maahan uskollisesti, kaikesta sydämestäni ja kaikesta sielustani.AO3 252.3

»Sillä näin sanoo Herra: Niinkuin minä olen tuottanut tälle kansalle kaiken tämän suuren onnettomuuden, niin minä myös tuotan heille kaiken sen hyvän, minkä minä heille lupaan. Vielä ostetaan peltoja tässä maassa, josta te sanotte: ‘Se on oleva autio, vailla ihmisiä ja eläimiä, kaldealaisten käsiin annettu.’ Peltoja ostetaan rahalla, kauppakirjoja kirjoitetaan ja sinetöidään, ja todistajia otetaan Benjaminin maassa, Jerusalemin ympäristössä ja Juudan kaupungeissa, Vuoriston, Alankomaan ja Etelämaan kaupungeissa, sillä minä käännän heidän kohtalonsa, sanoo Herra» (jakeet 37-44).AO3 253.1

Näiden vapautusta ja ennalleen palauttamista lupaavien vakuutusten vahvistukseksi »Herran sana tuli Jeremialle toistamiseen, kun hän vielä oli suljettuna vankilan pihaan; se kuului näin:AO3 253.2

»Näin sanoo Herra, joka sen myös tekee, Herra, joka valmistaa sen ja vahvistaa sen - Herra on hänen nimensä: Huuda minua avuksesi, niin minä vastaan sinulle ja ilmoitan sinulle suuria ja salattuja asioita, joita sinä et tiedä. Sillä näin sanoo Herra, Israelin Jumala, tämän kaupungin taloista ja Juudan kuningasten linnoista, jotka sortuvat piiritysvallien ja miekan edessä. — Katso, minä kasvatan umpeen ja lääkitsen sen haavat, ja minä parannan heidät ja avaan heille rauhan ja totuuden runsauden. Minä käännän Juudan kohtalon ja Israelin kohtalon ja rakennan heidät muinaiselleen. Ja minä puhdistan heidät kaikista heidän pahoista teoistansa, joilla he ovat rikkoneet minua vastaan, ja minä annan anteeksi kaikki heidän pahat tekonsa. - Ja tämä kaupunki on oleva minulle kunniaksi ja iloksi, ylistykseksi ja kirkkaudeksi kaikkien maan kansojen edessä, jotka kuulevat kaiken sen hyvän, minkä minä sille teen; he peljästyvät ja vapisevat kaikkea sitä hyvää ja kaikkea sitä onnea, jonka minä sille annan.AO3 253.3

»Näin sanoo Herra: Vielä kerran kuullaan tässä paikassa, josta te sanotte: ‘Se on oleva rauniona, vailla ihmisiä ja eläimiä’, Juudan kaupungeissa ja Jerusalemin autioilla kaduilla, — riemun ja ilon huuto, huuto yljälle ja huuto morsiamelle, niiden huuto, jotka sanovat: ‘Kiittäkää Herraa Sebaotia, sillä Herra on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti’, ja niiden, jotka tuovat Herran huoneeseen kiitosuhreja. Sillä minä käännän maan kohtalon muinaiselleen, sanoo Herra.AO3 253.4

»Näin sanoo Herra Sebaot: Vielä kerran on tässä paikassa, joka on raunioina, vailla ihmisiä ja eläimiä, ja kaikilla sen kaupungeilla oleva laitumia, joilla paimenet lepuuttavat lampaitansa. Vuoriston kaupungeissa, Alankomaan kaupungeissa ja Etelämaan kaupun- geissa, Benjaminin maassa, Jerusalemin ympäristössä ja Juudan kaupungeissa on vielä kerran lampaita kulkeva laskijan kätten ohi, sanoo Herra.AO3 253.5

»Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin minä täytän sen hyvän lupauksen, jonka minä olen lausunut Israelin heimosta ja Juudan heimosta» (Jer. 33: 1-14).AO3 254.1

Näin Jumala lohdutti seurakuntaansa sen jouduttua kovin ahtaalle pitkässä taistelussaan pahuuden voimia vastaan. Saatana näytti onnistuneen yrityksissään tuhota Israel. Mutta silloiset tapahtumat olivat Herran hallinnassa, ja vastaisina vuosina hänen kansansa saisi tilaisuuden hyvitykseen menneestä. Hänen sanomansa seurakunnalle kuului:AO3 254.2

»Mutta sinä, minun palvelijani Jaakob, älä pelkää, — älä säiky, Israel. Sillä katso, minä pelastan sinut kaukaisesta maasta, sinun jälkeläisesi heidän vankeutensa maasta. Ja Jaakob on palajava, elävä rauhassa ja turvassa, kenenkään peljättämättä. Sillä minä olen sinun kanssasi, sanoo Herra, ja pelastan sinut. - Minä kasvatan umpeen sinun haavasi ja parannan sinut saamistasi iskuista» (Jer. 30:10,11,17).AO3 254.3

Ennalleen palauttamisen ilonpäivänä yhdistyisivät hajonneen Israelin heimot jälleen yhdeksi kansaksi. Herra tunnustettaisiin »kaikkien Israelin sukukuntien» hallitsijaksi. »He ovat minun kansani», Herra julisti. »Riemuitkaa iloiten Jaakobista, kohottakaa riemuhuuto hänelle, joka on kansojen pää; kuuluttakaa, kiittäkää ja sanokaa: ‘Auta, Herra, kansaasi, Israelin jäännöstä.’ Katso, mina tuon heidät pohjoisesta maasta, kokoan heidät maan perimmäisiltä ääriltä. Heissä on sokeita ja rampoja. — Itkien he tulevat, ja minä johdatan heitä, kun he kulkevat rukoillen. Minä vien heidät vesipuroille, tasaista tietä, jolla he eivät kompastu. Sillä minä olen Israelin isä, ja Efraim on minun esikoiseni» (Jer. 31:1, 7-9).AO3 254.4

Kansakuntien nähden nöyryytettyinä ne, joiden oli tunnustettu nauttivan taivaan suosiota enemmän kuin kaikki muut maan kansat, saisivat maanpakolaisuudessaan oppia kuuliaisuutta, mikä oli välttämätöntä heidän tulevalle onnellisuudelleen. Jumala ei voinut toteuttaa kaikkea haluamaansa heidän hyväkseen, ennen kuin he olivat oppineet tämän läksyn. »Minä kuritan sinua kohtuudella, mutta rankaisematta minä en sinua jätä», hän julisti selittäen näin kurittavansa heitä heidän hengelliseksi parhaakseen (Jer. 30: 11). Mutta hellän rakkautensa kohteita hän ei kuitenkaan hylkäisi lopullisesti. Hän näyttäisi kaikille maan kansoille, että hänen suunnitelmansa mukaista oli ilmeisen tappion kääntäminen voitoksi sekä pelastaminen eikä suinkaan tuhoaminen. Profeetalle annettiin sanoma:AO3 254.5

»Hän, joka Israelin hajotti, on sen kokoava ja varjeleva sitä niinkuin paimen laumaansa. Sillä Herra on lunastanut Jaakobin ja vapahtanut hänet häntä väkevämmän kädestä. Ja he tulevat ja riemuitsevat Siionin kukkulalla, tulevat virtanaan Herran hyvyyden tykö, jyväin, viinin ja öljyn ääreen, karitsain ja karjan ääreen. Ja heidän sielunsa on ole- va niinkuin runsaasti kasteltu puutarha, eivätkä he enää näänny. — Minä muutan heidän surunsa riemuksi, annan heille lohdutuksen ja ilon heidän murheensa jälkeen. Ja minä virvoitan pappien sielut lihavuuden ääressä, ja minun kansani ravitaan minun hyvyydelläni, sanoo Herra. - -AO3 254.6

»Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Vielä kerran sanotaan Juudan maassa ja sen kaupungeissa, kun minä käännän heidän kohtalonsa, tämä sana: ‘Herra siunatkoon sinua, sinä vanhurskauden asuinsija, sinä pyhä vuori.’ Ja Juuda kaikkine kaupunkeineen asuu siellä yhdessä, peltomiehet ja ne, jotka vaeltavat laumoineen. Sillä minä virvoitan väsyneen sielun, ja jokaisen nääntyvän sielun minä ravitsen. - -AO3 255.1

»Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin minä teen Israelin heimon ja Juudan heimon kanssa uuden liiton; en sellaista liittoa kuin se, jonka minä tein heidän isäinsä kanssa silloin, kun minä tartuin heidän käteensä ja vein heidät pois Egyptin maasta, ja jonka liittoni he ovat rikkoneet, vaikka minä olin ottanut heidät omikseni, sanoo Herra. Vaan tämä on se liitto, jonka minä teen Israelin heimon kanssa niiden päivien tultua, sanoo Herra: Minä panen lakini heidän sisimpäänsä ja kirjoitan sen heidän sydämiinsä; ja niin minä olen heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani. Silloin ei enää toinen opeta toistansa eikä veli veljeänsä sanoen: ‘Tuntekaa Herra.’ Sillä he kaikki tuntevat minut, pienimmästä suurimpaan, sanoo Herra; sillä minä annan anteeksi heidän rikoksensa enkä enää muista heidän syntejänsä» (Jer. 31:10-14, 23-25, 31-34).AO3 255.2