Jumalan vaikutus historiassa

Ihmiskunnan historian aikakirjoissa kansojen kasvu sekä valtakuntien nousu ja kukistuminen näyttävät riippuvan ihmisen tahdosta ja urhoollisuudesta. Tapah- tumien kehityksen näyttää suureksi osaksi määräävän hänen voimansa, kunnianhimonsa ja mielijohteensa. Mutta Jumalan sanassa verho on vedetty syrjään, ja me näemme ihmisten harrastusten, voiman ja intohimojen takana ja yläpuolella armahtavan Jumalan, joka hiljaa ja kärsivällisesti työskentelee oman suunnitelmansa mukaisesti.AO3 269.8

Apostoli Paavali selitti Ateenan viisaille tavattoman kauniisti ja hienosti, mikä tarkoitus Jumalalla on ollut luodessaan maan ja levittäessään eri rodut ja kansat sitä asuttamaan. »Jumala, joka on tehnyt maailman ja kaikki, mitä siinä on», apostoli julisti, »on tehnyt koko ihmissuvun yhdestä ainoasta asumaan kaikkea maanpiiriä ja on säätänyt heille määrätyt ajat ja heidän asumisensa rajat, että he etsisivät Jumalaa, jos ehkä voisivat hapuilemalla hänet löytää» (Ap.t. 17: 24-27).AO3 270.1

Jumala on sanonut selvästi, että kuka vain haluaa, voi päästä »liiton siteeseen» (Hes. 20: 37). Luomisessa hänen tarkoituksensa oli, että maata asuttaisivat olennot, joiden olemassaolo koituisi siunaukseksi heille itselleen ja toinen toiselleen sekä kunniaksi heidän Luojalleen. Kaikki jotka tahtovat voivat lukeutua tämän tarkoituksen piiriin. Heistä sanotaan: »Kansa, jonka minä olen itselleni valmistanut, on julistava minun kiitostani» (Jes. 43: 21).AO3 270.2

Laissaan Jumala on ilmaissut ne periaatteet, jotka ovat niin kansakuntien kuin yksilöidenkin kaiken tosi hyvinvoinnin perustana. Mooses julisti israelilaisille tästä laista: »Se on oleva teidän viisautenne ja ymmärryksenne. — Sillä ei ole se turha sana, joka ei koskisi teitä, vaan siinä on teidän elämänne» (5 Moos. 4: 6; 32: 47). Siunaukset, joita tässä vakuutetaan Israelille, luvataan samoilla ehdoilla ja samassa määrin jokaiselle kansalle ja yksilölle koko taivaankannen alla.AO3 270.3

Satoja vuosia ennen tiettyjen kansakuntien tuloa maailman näyttämölle kaikkitietävä loi katseensa halki aikakausien ja ennusti maailmanvaltojen nousun ja kukistumisen. Jumala julisti Nebukadressarille, että Babylonian valtakunta tulisi kukistumaan ja että nousisi toinen valtakunta, jolla samoin olisi koetusaikansa. Senkin loisto himmenisi, koska se ei ylistäisi oikeaa Jumalaa, ja kolmas valtakunta tulisi sen tilalle. Tämäkin katoaisi, ja neljäs, luja kuin rauta, alistaisi valtaansa maailman kansat.AO3 270.4

Jos Babylonian hallitsijat, tuon kaikista maan valtakunnista rikkaimman valtiaat, olisivat aina vaeltaneet Herran pelossa, heille olisi annettu viisautta ja voimaa, joka olisi sitonut heidät häneen ja pitänyt heidät vahvoina. Mutta he turvautuivat Jumalaan vain hädän ja ahdingon aikana. Saamatta silloin apua omilta viisailtaan he etsivät sitä sellaisilta miehiltä kuin Danielilta - miehiltä, joiden he tiesivät kunnioittavan Jumalaa ja olevan hänen kunnioittamiaan. Näitä he pyysivät selvittämään heille Kaitselmuksen salaisuuksia, sillä vaikka ylpeän Babylonian hallitsijat olivat erittäin älykkäitä, heidän rikkomuksensa olivat loitontaneet heidät niin kauas Jumalasta, etteivät he voineet ym- märtää tulevaisuutta koskevia ilmoituksia ja varoituksia, joita heille annettiin.AO3 270.5

Kansojen historiassa Jumalan sanan tutkija saa katsella jumalallisen ennustuksen kirjaimellista täyttymystä. Babylonia hajaantui ja lopulta kukistui ja katosi pois, koska sen hallitsijat olivat menestyksen aikoina katsoneet olevansa Jumalasta riippumattomia ja pitäneet valtakuntansa loistokkuutta inhimillisenä saavutuksena. MeediaPersian valtakuntaa kohtasi taivaan viha, koska Jumalan laki oli siellä poljettu maahan. Kansan enemmistö ei ollut antanut sydämessään mitään sijaa Herran pelolle, vaan sen keskuudessa rehotti jumalattomuus, jumalanpilkka ja turmelus. Seuraavat valtakunnat olivat vieläkin alhaisempia ja turmeltuneempia, ja niiden siveellinen arvo laski laskemistaan yhä matalammaksi.AO3 271.1

Jokaisen maanpäällisen hallitsijan valta on lähtöisin taivaasta, ja hänen menestyksensä riippuu siitä, miten hän käyttää näin saamaansa valtaa. Jumalallinen Tarkkailija sanoo jokaiselle: »Minä vyötän sinut, vaikka sinä et minua tunne» (Jes. 45: 5). Ja jokaiselle sopivat elämänohjeeksi Nebukadressarille muinoin lausutut sanat: »Kirvoita synnit itsestäsi almuilla ja pahat tekosi vaivaisia armahtamalla; ehkäpä silloin onnesi kestäisi» (Dan. 4:24).AO3 271.2

Näiden asioiden ymmärtäminen - sen ymmärtäminen, että »vanhurskaus kansan korottaa», että »vanhurskaudesta valtaistuin vahvistuu» ja että »laupeus [sitä] tukee» sekä näiden periaatteiden tajuaminen käytäntöön sovellettuina hänen voimansa ilmennyksissä, joka »syöksee kuninkaat vallasta ja korottaa kuninkaat valtaan» - tämä on historian filosofian ymmärtämistä (Sanani. 14: 34; 16:12; 20: 28; Dan. 2:21).AO3 271.3

Tämä on selvästi esitettynä ainoastaan Jumalan sanassa. Se osoittaa, ettei kansakuntien sen enempää kuin yksilöidenkään voima ole niissä tilaisuuksissa tai edellytyksissä, jotka näyttävät tekevän ne voittamattomiksi, eikä se piile niiden kehutussa suuruudessa, vaan se riippuu kokonaan siitä, missä määrin ja kuinka uskollisesti ne toteuttavat Jumalan tarkoitusta.AO3 271.4