Reekabilaiset esimerkkinä kuuliaisuudesta

Osoittaakseen havainnollisesti, miten tärkeää oli ehdottomasti totella Jumalan vaatimuksia, Jere- mia kokosi muutamia reekabilaisia erääseen temppelikammioon, toi heille viiniä ja kehotti juomaan sitä. Kuten saattoi odottaakin, miehet vastustivat tarjousta jyrkästi ja kieltäytyivät ehdottomasti juomasta. »Me emme juo viiniä», sanoivat reekabilaiset lujasti, »sillä meidän isämme Joonadab, Reekabin poika, on antanut meille tämän käskyn: Älkää, te ja teidän lapsenne, ikinä viiniä juoko.»AO3 220.4

Silloin »Jeremialle tuli tämä Herran sana: ‘Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Mene ja sano Juudan miehille ja Jerusalemin asukkaille: Ettekö ota kuritusta varteen ja kuule minun sanojani? sanoo Herra. Joonadabin, Reekabin pojan, sanat, joilla hän kielsi poikiansa juomasta viiniä, pidetään voimassa, ja niin he eivät ole juoneet tähän päivään asti, sillä he ovat kuuliaiset isänsä käskylle» (Jer. 35: 6,12-14).AO3 221.1

Jumala koetti näin osoittaa jyrkän vastakohdan reekabilaisten tottelevaisuuden sekä hänen kansansa tottelemattomuuden ja kapinan välillä. Reekabilaiset olivat totelleet isänsä käskyä ja nytkin torjuneet houkutuksen, joka olisi johtanut sen rikkomiseen. Mutta Juudan miehet eivät olleet kuunnelleet Herran sanoja. Siksi he joutuisivat nyt kärsimään hänen ankarat rangaistuksensa.AO3 221.2

»Minä olen puhunut teille varhaisesta alkaen», sanoi Herra, »ja te ette ole kuulleet minua. Ja minä olen lähettänyt teidän tykönne kaikki palvelijani, profeetat, varhaisesta alkaen, sanoen: Kääntykää kukin pahalta tieltänne ja parantakaa tekonne, älkää seuratko muita jumalia älkääkä niitä palvelko, niin te saatte asua siinä maassa, jonka minä olen antanut teille ja teidän isillenne; mutta te ette ole kallistaneet korvaanne, ette ole kuulleet minua. Joonadabin, Reekabin pojan, jälkeläiset ovat siis pitäneet voimassa isänsä käskyn, jonka hän heille antoi, mutta tämä kansa ei ole kuullut minua. Sentähden, näin sanoo Herra, Jumala Sebaot, Israelin Jumala: Katso, minä annan tulla Juudalle ja kaikille Jerusalemin asukkaille kaiken sen onnettomuuden, jolla minä olen heitä uhannut, koska he eivät kuulleet, kun minä heille puhuin, eivät vastanneet, kun minä heitä kutsuin» (jakeet 14-17).AO3 221.3

Kun Pyhä Henki pakottavalla vaikutuksellaan hellyttää ja taivuttaa ihmisten mielen, he ottavat neuvon varteen, mutta kun he paatumukseen asti kieltäytyvät noudattamasta kehotusta, Herra jättää heidät toisten vaikutuksen johdettaviksi. Torjuessaan totuuden he hyväksyvät valheen, joka koituu heille ansaksi ja turmioksi.AO3 222.1

Jumala oli pyytänyt, ettei Juuda vihoittaisi häntä, mutta se ei ollut kuunnellut häntä. Lopulta sille langetettiin tuomio. Kansa vietäisiin vankina Babyloniaan. Jumala kurittaisi tottelematonta kansaansa käyttämällä kaldealaisia välikappaleinaan. Juudan miehet joutuisivat kärsimään samassa suhteessa kuin heillä oli ollut valoa ja kuin he olivat väheksyneet ja torjuneet varoituksia. Jumala oli kauan lykännyt tuonnemmaksi rangaistuksiaan, mutta nyt hän antaisi mielipahansa kohdistua heihin viimeisenä yrityksenään estää heitä jatkamasta huonoa vaellustaan.AO3 222.2

Reekabilaisten suvulle luvattiin jatkuvaa siunausta. Profeetta julisti: »Koska te olette olleet kuuliaiset isänne Joonadabin käskylle ja noudattaneet kaikkia hänen käskyjänsä ja tehneet kaiken, mitä hän käski teidän tehdä, sentähden, näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Joonadabin, Reekabin pojan, suvussa on aina oleva mies, joka seisoo minun kasvojeni edessä» (jakeet 18, 19). Näin Jumala opetti kansalleen, että uskollisuus ja kuuliaisuus koituisivat Juudalle siunaukseksi samoin kuin reekabilaisia siunattiin, koska he tottelivat isänsä käskyä.AO3 222.3

Tässä on opetus meillekin. Jos kerran hyvän ja viisaan isän vaatimukset olivat täyden kuuliaisuuden arvoisia, kun hän koetti mahdollisimman hyvin ja tehokkaasti turvata jälkeentulevaisiaan epäraittiuden vahingoilta, niin varmasti olisi Jumalan arvovaltaa kunnioitettava niin paljon enemmän kuin hän on ihmistä pyhempi. Luojamme ja Hallitsijamme, voimaltaan rajaton ja tuomioiltaan peljättävä, koettaa kaikin keinoin saada ihmiset havaitsemaan syntinsä ja katumaan niitä. Palvelijainsa välityksellä hän kertoo edeltä tottelemattomuuden vaaroista, varoittaa ja uskollisesti nuhtelee synnistä. Hänen omansa menestyvät vain hänen armonsa varassa ja valittujen välikappaleiden valppaassa hoidossa. Hän ei voi ylläpitää ja suojella kansaa, joka ei noudata hänen neuvojaan eikä välitä hänen nuhteistaan. Jonkin aikaa hän saattaa pidättää rangaistustuomioitaan, mutta hän ei kuitenkaan voi aina pidätellä kättään.AO3 222.4