Loading...
Larger font
Smaller font
Copy
Print
Contents
Alfa Ja Omega, vol. 5 - Contents
  • Results
  • Related
  • Featured
No results found for: "".
  • Weighted Relevancy
  • Content Sequence
  • Relevancy
  • Earliest First
  • Latest First
    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents

    Kristus pesee opetuslasten jalat

    Miten Kristus voisi saattaa nämä ihmisparat siihen asemaan, ettei saatana saisi heistä ratkaisevaa voittoa? Miten hän voisi osoittaa, ettei pelkkä opetuslapsen nimi tehnyt heistä opetuslapsia tai oikeuttanut heitä samaan paikkaan hänen valtakunnassaan? Miten hän voisi osoittaa, että rakastava palvelus, tosi nöyryys on todellista suuruutta? Miten hän voisi sytyttää rakkauden heidän sydämessään ja saada heidät käsittämään, mitä hän halusi kertoa heille?AO5 200.2

    Opetuslapset eivät liikahtaneetkaan ryhtyäkseen palvelemaan toisiaan. Jeesus odotti hetkisen nähdäkseen, mitä he tekisivät. Sitten hän, jumalallinen opettaja, nousi pöydästä. Riisuttuaan päällysvaippansa, joka olisi estänyt hänen liikkeitään, hän otti pyyheliinan ja vyötti itsensä. Hämmästyneinä opetuslapset tarkkasivat hänen toimiaan ja odottivat äänettöminä, mitä seuraisi. »Sitten hän kaatoi vettä pesumaljaan ja rupesi pesemään opetuslastensa jalkoja ja pyyhkimään niitä liinavaatteella, jolla oli vyöttäytynyt.» Tämä teko avasi opetuslasten silmät. Katkera häpeä ja nöyryytys täytti heidän sydämensä. He ymmärsivät sanattoman nuhteen ja näkivät itsensä kokonaan uudessa valossa.AO5 200.3

    Näin Kristus ilmaisi rakkautensa opetuslapsiaan kohtaan. Heidän itsekkyytensä täytti hänet surulla, mutta hän ei ryhtynyt väittelemään heidän kanssaan heidän vaikeuksistaan. Sen sijaan hän antoi heille esimerkin, jota he eivät koskaan unohtaisi. Hänen rakkauttaan heitä kohtaan ei ollut helppo järkyttää tai tukahduttaa. Hän tiesi Isän antaneen kaiken hänen käsiinsä sekä tulleensa Jumalan luota ja menevänsä Jumalan luo. Hän oli täysin tietoinen jumaluudestaan, mutta hän oli riisunut päältään kuningaskruununsa ja ruhtinasvaippansa ja ottanut palvelijan muodon. Hänen viimeisiä tekojaan hänen eläessään täällä maailmassa oli vyöttää itsensä palvelijaksi ja suorittaa palvelijan työtä.AO5 200.4

    Ennen pääsiäistä Juudas oli toisen kerran tavannut papit ja kirjanoppineet ja vahvistanut sopimuksen Jeesuksen jättämisestä heidän käsiinsä. Kuitenkin hän tämän jälkeen tuli vielä opetuslasten joukkoon ja puuhasi innokkaana juhlavalmisteluissa, ikään kuin hänellä ei olisi aavistustakaan mistään petoksesta. Opetuslapset eivät tienneet mitään Juudaksen tarkoituksesta. Vain Jeesus näki hänen salaisuutensa. Hän ei kuitenkaan paljastanut häntä. Jeesus janosi hänen sieluaan. Hän tunsi hänen puolestaan samanlaista taakkaa kuin Jerusalemin puolesta silloin, kun hän itki tuota tuomittua kaupunkia. Hänen sydämestään kohosi huuto: »Kuinka voin sinut jättää?» Juudas tunsi tuon rakkauden pakottavan voiman. Kun Vapahtajan kädet pesivät hänen pölyisiä jalkojaan ja kuivasivat ne pyyhkeellä, Juudas tunsi sydämessään voimakasta kehotusta silloin ja siinä paikassa tunnustaa syntinsä. Mutta hän ei tahtonut nöyrtyä. Hän paadutti sydämensä katumukselta, ja entiset vaikuttimet, jotka hetkiseksi olivat väistyneet syrjään, saivat taas ylivallan. Nyt Juudas suorastaan loukkaantui Jeesuksen tekoon, kun tämä pesi opetuslastensa jalat. Hän ajatteli, että Jeesus ei voinut olla Israelin kuningas, kun hän saattoi näin alentaa itsensä. Kaikki toivo maallisesta kunniasta ajallisessa valtakunnassa sammui. Juudas oli vakuuttunut siitä, ettei Kristuksen seuraaminen hyödyttäisi mitään. Nähtyään hänen halventavan itsensä, kuten hän luuli, hänen päätöksensä kieltää hänet ja tunnustaa pettyneensä yhä vahvistui. Paha henki sai vallan hänessä, ja hän päätti täyttää sen tehtävän, jonka hän oli lupautunut tekemään, nimittäin pettää Herransa.AO5 200.5

    Valitessaan paikkansa pöydässä Juudas oli koettanut asettua ensimmäiseksi, ja Kristus palvelijana palveli häntä ensimmäiseksi. Johannes, jota kohtaan Juudas oli tuntenut suurta katkeruutta, jäi viimeiseksi. Mutta Johannes ei pitänyt tätä nuhteena tai ylenkatseena. Kun opetuslapset katselivat tätä Kristuksen tekoa, he tulivat hyvin liikuttuneiksi. Kun Pietarin vuoro tuli, hän huudahti hämmästyneenä: »Herra, sinäkö peset minun jalkani?» Kristuksen alentuminen mursi hänen sydämensä. Hän häpesi ajatellessaan, ettei kukaan opetuslapsista suorittanut tätä toimitusta. Kristus vastasi: »Mitä minä teen, sitä et nyt käsitä, mutta vastedes sinä sen ymmärrät.» Pietari ei voinut kestää sitä, että hänen Herransa, jonka hän uskoi olevan Jumalan Poika, esitti palvelijan osaa. Koko hänen sielunsa nousi tällaista nöyryytystä vastaan. Hän ei käsittänyt, että juuri tätä varten Kristus oli tullut maailmaan. Hän huudahtikin hyvin painokkaasti: »Et ikinä sinä saa pestä minun jalkojani.»AO5 201.1

    Kristus vastasi vakavasti Pietarille: »Ellen minä sinua pese, ei sinulla ole osuutta minun kanssani.» Palvelus, jota Pietari kieltäytyi vastaanottamasta, oli tärkeämmän puhdistuksen vertauskuva. Kristus oli tullut puhdistamaan sydämen synnin saastasta. Kieltäytyessään sallimasta Kristuksen pestä jalkansa Pietari kieltäytyi siitä tärkeämmästä puhdistuksesta, joka sisältyi tähän merkityksettömämpään. Itse asiassa hän kielsi Herransa. Ei ole nöyryyttävää Mestarille sallia hänen työskennellä puhdistukseksemme. Tosi nöyryyttä on kiitollisin sydämin ottaa vastaan kaikki hyväksemme tehdyt toimenpiteet ja vilpittömästi palvella Kristusta.AO5 201.2

    Kuullessaan sanat »ellen minä sinua pese, ei sinulla ole osuutta minun kanssani» Pietari luopui ylpeydestään ja omasta tahdostaan. Hän ei voinut kestää ajatusta joutua eroon Kristuksesta, sillä se olisi merkinnyt hänelle kuolemaa. »Pietari sanoi hänelle: ‘Herra, älä pese ainoastaan minun jalkojani, vaan myös kädet ja pää.’ Jeesus sanoi hänelle: ‘Joka on kylpenyt, ei tarvitse muuta, kuin että jalat pestään, ja niin hän on kokonaan puhdas.’»AO5 202.1

    Nämä sanat tarkoittavat enemmän kuin ruumiillista puhtautta. Kristus puhuu vieläkin siitä tärkeämmästä puhdistuksesta, jota tuo vähempiarvoinen kuvaa. Kyl vystä tullut oli puhdas, mutta sandaaleihin verhotut jalat tulivat pian pölyisiksi ja tarvitsivat uudelleen pesua. Niin Pietari ja hänen veljensä olivat pestyt siinä suuressa lähteessä, joka on avattu syntiä ja saastaisuutta vastaan. Kristus tunnusti heidät omikseen. Mutta kiusaus oli johtanut heidät pahaan, ja niin he yhä tarvitsivat hänen puhdistavaa armoaan. Kun Jeesus vyötti itsensä pyyheliinalla pestäkseen pölyn heidän jaloistaan, hän halusi juuri sillä teollaan pestä kylmäkiskoisuuden, kateuden ja ylpeyden heidän sydämestään. Tämä oli paljon tärkeämpää kuin heidän pölyisten jalkojensa peseminen. Siinä hengessä, joka heissä silloin oli, ei yksikään olisi ollut valmis nauttimaan ehtoollista Kristuksen kanssa. Vasta kun he olisivat nöyrtyneet ja oppineet rakastamaan toisiaan, he olisivat valmiit ottamaan osaa pääsiäisateriaan tai siihen muistoateriaan, jonka Kristus aikoi asettaa. Heidän sydämensä täytyi puhdistua. Ylpeys ja itsekkyys aiheuttavat riitaa ja vihamielisyyttä, mutta kaiken tämän Jeesus pesi pois pestessään heidän jalkansa. Heidän tunteissaan tapahtui muutos. Katsoessaan heihin Jeesus saattoi sanoa: »Te olette puhtaat.» Nyt heidän välillään vallitsi sydämen yhteys, keskinäinen rakkaus. Heistä oli tullut nöyriä ja oppivaisia. Juudasta lukuunottamatta kukin oli valmis luovuttamaan toiselle korkeimman paikan. Nyt he saattoivat nöyrin ja kiitollisin sydämin ottaa Kristuksen sanat vastaan.AO5 202.2

    Kuten Pietari ja hänen veljensä on meidätkin pesty Kristuksen verellä. Kuitenkin sydämemme puhtaus on usein tahraantunut joutuessamme kosketuksiin pahan kanssa. Meidän on tultava Kristuksen luo saamaan häneltä puhdistavaa armoa. Pietaria kauhistutti ajatus tuoda likaiset jalkansa Herransa ja Mestarinsa käsien kosketeltaviksi, mutta miten usein me tuommekaan syntisen, saastaisen sydämemme kosketuksiin Kristuksen sydämen kanssa. Kuinka kauhealta hänestä mahtaakaan tuntua meidän pahantuulisuutemme, turhamaisuutemme ja ylpeytemme! Kuitenkin meidän on tuotava kaikki heikkoutemme ja saastaisuutemme hänelle. Hän yksin voi pestä meidät puhtaiksi. Me emme ole valmiit yhteyteen hänen kanssaan, ellei hänen voimansa ole saanut meitä puhdistaa.AO5 203.1

    Jeesus sanoi opetuslapsilleen: »Te olette puhtaat, ette kuitenkaan kaikki.» Hän oli pessyt Juudaksen jalat, mutta tämä ei ollut antanut sydäntään hänelle. Sitä ei ollut puhdistettu. Juudas ei ollut jättäytynyt Kristukselle.AO5 203.2

    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents