Työhön lähtemistä seuraa voima

Suorittaessaan Kristuksen työtä seurakunnalla on lupaus hänen läsnäolostaan. »Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni», hän sanoi. »Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti.» Hänen ikeensä ottaminen on ensimmäisiä hänen voimansa saamisen ehtoja. Seurakunnan koko elämä riippuu siitä, miten uskollisesti se täyttää Herran sille antaman tehtävän. Tämän työn laiminlyöminen aiheuttaa varmasti hengellistä heikkoutta ja kuihtumista. Siellä, missä ei innokkaasti työskennellä toisten hyväksi, rakkaus kylmenee ja usko heikkenee.AO5 373.4

Kristuksen tarkoitus on, että hänen palvelijansa olisivat seurakunnan kasvattajia evankeliumityöhön. Heidän on opetettava ihmisiä pelastamaan kadonneita. Mutta tekevätkö he näin? Voi, mi- ten monet uurastavatkaan saadakseen elonkipinän säilymään seurakunnassa, joka on kuolemaisillaan. Kuinka monet paimenet joutuvatkaan hoitamaan seurakunnaan kuten sairaita karitsoja, vaikka heidän pitäisi olla etsimässä kadonneita lampaita! Ja sillä aikaa miljoonia ihmisiä joutuu kadotukseen ilman Kristusta.AO5 373.5

Jumalallinen rakkaus on pantu käsittämättömiin syvyyksiin asti liikkeelle ihmisten pelastamiseksi, ja enkelit ihmettelevät nähdessään niin suuren rakkauden kohteiden osoittavan vain pinnallista kiitollisuutta. Enkeleitä hämmästyttää se, että ihminen antaa niin vähän arvoa Jumalan rakkaudelle. Taivas katselee vihastuneena sitä, miten ihmissieluja laiminlyödään. Miltähän se Kristuksesta tuntunee? Miltä tuntuisi isästä ja äidistä, jos he saisivat kuulla niiden, jotka olisivat voineet pelastaa heidän lumeen ja pakkaseen eksyneen lapsensa, kulkeneen hänen ohitseen ja jättäneen hänet sinne kuolemaan? Eivätkö he olisi suuresti suruissaan, vihan vimmassa? Eikö heidän vihansa kohdistuisi noihin murhaajiin yhtä kuumana kuin ovat heidän kyynelensä, yhtä kiihkeänä kuin on heidän rakkautensa? Jokaisen ihmisen kärsimykset ovat Jumalan lapsen kärsimyksiä, ja ne, jotka eivät ojenna auttavaa kättään perikatoon joutuville lähimmäisilleen, herättävät hänen vanhurskaan vihansa. Tämä on Karitsan vihaa. Niille, jotka väittävät olevansa yhteydessä Kristuksen kanssa ja kuitenkin ovat suhtautuneet lähimmäistensä hätään välinpitämättömästi, hän on lausuva viimeisenä päivänä: »En tiedä, mistä te olette. Menkää pois minun tyköäni, kaikki te vääryyden tekijät» (Luuk. 13: 27).AO5 374.1