Kristuksen majesteettius temppelissä

Hän, joka itse oli antanut nämä ennustukset, toisti nyt varoituksensa viimeisen kerran. Ennustuksen mukaan kansa oli julistanut Jeesuksen Israelin kuninkaaksi. Hän oli saanut heidän kunnioituksensa ja vastaanottanut kuninkaan tehtävän. Sen mukaan hänen täytyi nyt toimia. Hän tiesi yritystensä turmeltuneen papiston uudistamiseksi olevan turhia, mutta siitä huolimatta hänen täytyi suorittaa työnsä, sillä epäuskoiselle kansalle täytyi antaa todistus hänen jumalallisesta tehtävästään.AO5 141.2

Jeesuksen tutkiva katse kulki jälleen yli saastutetun temppelipihan. Kaikkien silmät olivat käännetyt häneen. Papit ja hallitusmiehet, fariseukset ja pakanat katsoivat hämmästyneinä ja peloissaan häntä, joka seisoi heidän edessään ylevänä taivaan kuninkaana. Jumaluus välähti läpi inhimillisyyden ja verhosi Kristuksen sellaiseen kunniaan ja kirkkauteen, jollaista ei koskaan ollut nähty. Häntä lähinnä seisovat vetäytyivät niin syrjään kuin kansanjoukolta pääsivät. Muutamia harvoja opetuslapsia lukuunottamatta Vapahtaja seisoi yksin. Ei kuulunut risahdustakaan. Hiljaisuus tuntui miltei sietämättömältä. Sitten Kristus puhui voimalla, joka järkytti kansaa rajuilman tavoin: »Kirjoitettu on: ̕Minun huoneeni pitää kutsuttaman rukoushuoneeksi’, mutta te teette siitä ryövärien luolan.» Hänen äänensä kaikui pasuunan tavoin läpi temppelin. Kiivastus hänen kasvoillaan oli kuin kuluttava tuli. Ja hän käski niin kuin se, jolla on valta: »Viekää pois nämä täältä» (Joh. 2: 16).AO5 141.3

Kolme vuotta aikaisemmin temppelin esimiehet olivat hävenneet Jeesuksen käskyn aiheuttamaa pakoaan. He olivat myöhem min ihmetelleet omaa pelkoaan ja ehdotonta kuuliaisuuttaan tätä yksinkertaista, vaatimatonta miestä kohtaan. He olivat pitäneet mahdottomana, että tällainen arvoton alistuminen koskaan uusiutuisi. Kuitenkin he olivat nyt kauhistuneempia kuin aikaisemmin ja tottelivat hänen käskyään vieläkin nopeammin. Kukaan ei uskaltanut epäillä hänen arvovaltaansa. Papit ja kauppiaat pakenivat hänen luotaan ajaen karjaansa edellään.AO5 141.4

Kiiruhtaessaan pois temppelistä he tapasivat kansanjoukon, joka toi sairaitaan suuren Lääkärin parannettaviksi. Muutamien pakenevien kertomukset käännyttivät jotkut näistä takaisin. He pelkäsivät kohdata häntä, joka oli niin voimakas, että hänen pelkkä katseensa oli karkottanut papit ja hallitusmiehet hänen lähettyviltään. Mutta suuri joukko tunkeutui läpi vastaantulevan lauman ja halusi tavata hänet, joka oli heidän ainoa toivonsa. Toisten paetessa temppelistä monet olivat jääneet sinne. Vastasaapuneet liittyivät näihin. Temppelipiha tuli taas täyteen sairaita ja kuolevia, ja jälleen Jeesus auttoi heitä.AO5 142.1