Juudaksen laskelmointi hänen pettäessään Jeesuksen

Juudas järkeili, että jos Jeesus kerran oli ristiinnaulittava, se tulisi tapahtumaan, eikä hänen tekonsa, kun hän petti Mestarinsa, muuttaisi tulosta. Jos taas Jeesuksen ei ollut kuoleminen, tuo teko pakottaisi hänet pelastamaan itsensä. Joka tapauksessa Juudas voittaisi petoksellaan jotakin. Hän laski tehneensä oivallisen kaupan pettäessään Herransa.AO5 270.2

Juudas ei kuitenkaan uskonut, että Jeesus antaisi vangita itsensä. Pettäessään hänet hänen tarkoituksensa oli antaa hänelle opetus. Hän aikoi näytellä sellaista osaa, että se saisi Vapahtajan tästälähin kohtelemaan häntä tarpeeksi kunnioittavasti. Mutta Juudas ei tiennyt, että hänen tekonsa johtaisikin Vapahtajan kuolemaan. Kun Vapahtaja esitti vertauksiaan, usein hänen sattuvat kuvauksensa olivat temmanneet mukaansa kirjanoppineet ja fariseuksetkin. Ja monesti he olivat joutuneet julistamaan oman tuomionsa. Usein, kun totuus oli kipeästi sattunut heihin, he olivat raivostuneet ja poimineet kiviä viskatakseen hänen päälleen, mutta hän oli kerta toisensa jälkeen päässyt pakoon. Koska hän oli päässyt niin monesta pinteestä, Juudas ajatteli, ettei hän varmasti nytkään antaisi vangita itseään.AO5 270.3

Juudas päätti panna asian koetukselle. Jos Jeesus todella oli Messias, kansa, jonka hyväksi hän oli tehnyt niin paljon, kokoontuisi hänen ympärilleen ja julistaisi hänet kuninkaaksi. Tämä saisi monet, jotka nyt olivat epävarmoja, tekemään kertakaikkisen ratkaisun. Juudakselle tulisi ansio siitä, että hän oli asettanut kuninkaan Daavidin valtaistuimelle. Ja tämä teko hankkisi hänelle ensimmäisen sijan Kristuksen jälkeen uudessa valtakunnassa.AO5 270.4

Niin tämä väärä opetuslapsi suoritti tekonsa pettäen Jeesuksen. Kun hän puutarhassa sanoi roskajoukon johtajille: »Se jolle minä suuta annan, hän se on; ottakaa hänet kiinni» (Matt. 26: 48), hän uskoi varmasti, että Kristus pakenisi heidän käsistään. Jos he sitten nuhtelisivat häntä, hän voi si sanoa: Enkö käskenyt teidän ottaa häntä kiinni?AO5 270.5