Pappien yritys saada tuomio ilman oikeudenkäyntiä

Pilatus katsahti miehiin, joiden huostassa Jeesus oli, ja sitten hänen katseensa viipyi tutkivana Jeesuksessa. Hän oli joutunut käsittelemään kaikenlaatuisia rikollisia, mutta hänen eteensä ei ollut koskaan tuotu ihmistä, jossa oli tällainen hyvyyden ja jalouden leima. Hänen kasvoillaan ei näkynyt jälkeäkään syyllisyydestä, ei pelon häivettäkään, ei röhkeyttä eikä uhmaa. Hän näki tyynesti ja arvokkaasti käyttäytyvän henkilön, jonka kasvoissa ei näkynyt rikollisuuden merkkejä vaan taivaan leima.AO5 273.4

Kristuksen ulkomuoto teki Pilatukseen suotuisan vaikutuksen. Hänen parempi luontonsa heräsi. Hän oli kuullut Jeesuksesta ja hänen teoistaan. Hänen vaimonsa oli kertonut hänelle tämän galilealaisen profeetan suorittamista ihmetöistä, miehen, joka paransi sairaita ja herätti kuolleita. Kaikki tämä palasi unen kaltaisena Pilatuksen mieleen. Hän muisti eri tahoilta kuulemiaan huhuja. Hän päätti vaatia juutalaisia esittämään syytöksensä tätä vankia vastaan.AO5 273.5

Kuka tämä mies on, ja miksi olette tuoneet hänet? hän sanoi. Mikä syyte teillä on häntä vastaan? Juutalaiset tulivat hämilleen. He eivät halunneet julkista kuulustelua, koska tiesivät, etteivät voisi näyttää toteen syytöksiään Kristusta vastaan. He vastasivat, että hän oli petturi nimeltä Jeesus Nasaretilainen.AO5 274.1

Jälleen Pilatus kysyi: »Mikä syytös ja kanne teillä on tätä miestä vastaan?» Papit eivät vastanneet hänen kysymykseensä vaan lausuivat sanat, jotka osoittivat heidän suuttumustaan: »Jos tämä ei olisi pahantekijä, emme olisi antaneet häntä sinun käsiisi.» Kun sanhedrinin jäsenet, kansan ensimmäiset miehet, tuovat eteesi miehen, jota he pitävät kuoleman ansainneena, tarvitseeko silloin kysyä syytöksiä häntä vastaan? He toivoivat saavansa Pilatuksen vakuuttuneeksi heidän tärkeydestään ja niin saavansa hänet suostumaan heidän pyyntöönsä enemmittä esivalmisteluitta. He halusivat saada tuomionsa vahvistetuksi, sillä he tiesivät, että kansa, joka oli nähnyt Kristuksen ihmetyöt, voisi esittää aivan toisenlaisen kuvauksen kuin se sepitelmä, jonka he itse nyt aikoivat esittää.AO5 274.2

Papit luulivat, että he heikon ja horjuvan Pilatuksen edessä saisivat suunnitelmansa vaikeudetta läpi. Hän olikin tätä ennen aina kiireesti allekirjoittanut kuolemantuomiot tuomiten kuolemaan ihmisiä, joista he tiesivät, etteivät he olleet ansainneet kuolemaa. Hänen mielestään vangin elämä ei ollut minkään arvoinen, eikä sillä seikalla, oliko hän viaton vai syyllinen, ollut erityistä merkitystä. Papit toivoivat Pilatuksen nyt langettavan Jeesukselle kuolemantuomion kuulustelematta häntä. He pyysivät tätä suosionosoituksena heidän suuren kansallisen juhlansa tähden.AO5 274.3

Mutta vangissa oli jotakin, mikä esti Pilatusta tekemästä näin. Hän ei uskaltanut tehdä sitä. Hän näki pappien tarkoituksen. Hän muisti Jeesuksen vähän aikaa sitten herättäneen Lasaruksen, joka oli ollut kuolleena neljä päivää, ja hän päätti ennen tuomion allekirjoittamista saada selville, mitä syytöksiä oli häntä vastaan, ja voitaisiinko ne todistaa.AO5 274.4

Jos teidän tuomionne on riittävä, hän sanoi, miksi tuotte vangin minun luokseni? »Ottakaa te hänet ja tuomitkaa hänet lakinne mukaan.» Näin tiukalle pantuina papit sanoivat, että he olivat jo langettaneet hänelle tuomion mutta että heidän täytyi saada Pilatuksen tuomio, jotta heidän tuomionsa olisi pätevä. Mikä on teidän tuomionne? Pilatus kysyi. Kuolemantuomio, he vastasivat, mutta me emme lain mukaan saa surmata ketään. He pyysivät Pilatusta heidän sanojensa perusteella pitämään Kristusta syyllisenä ja vahvistamaan heidän tuomionsa. He ottaisivat kantaakseen vastuun seurauksista.AO5 274.5

Pilatus ei ollut oikeudenmukainen eikä tunnollinen tuomari, mutta vaikka hänen siveellinen voimansa olikin heikko, hän kieltäytyi suostumasta tähän pyyntöön. Hän ei tuomitsisi Jeesusta, ennen kuin olisi esitetty syytös häntä vastaan.AO5 275.1