Jälleen tottelematon

»Ja Saul voitti amalekilaiset ja ajoi heitä takaa Havilasta Suuriin päin, joka on Egyptistä itään päin. Ja hän otti Agagin, Amalekin kuninkaan, elävänä vangiksi, mutta kaiken kansan hän vihki tuhon omaksi miekan terällä. Mutta Saul ja väki säästivät Agagin sekä parhaimmat lampaat, lihavimmat raavaat ja karitsat, kaiken, mikä oli arvokasta; sitä he eivät tahtoneet vihkiä tuhon omaksi. Mutta kaiken karjan, mikä oli halpaa ja arvotonta, he vihkivät tuhon omaksi.»AO2 213.1

Amalekilaisten kukistaminen oli Saulin loistavin voitto, ja se oli omiaan jälleen herättämään henkiin sitä sydämen ylpeyttä, joka oli hänen suurin vaaransa. Nämä Jumalan viholliset oli käsketty tuhota perin juurin, mutta tämä käsky täytettiin vain osittain. Saul arveli kuninkaallisen sotavangin mukanaolon lisäävän voitollisen paluunsa juhlavuutta. Niinpä hän rohkeni seurata ympärillä asuvien kansojen tapaa ja jätti henkiin Agagin, amalekilaisten raivoisan ja sotaisan kuninkaan. Kansa säästi itselleen parhaat lampaat, raavaat ja juhdat muka uhratakseen ne Herralle. He halusivat kuitenkin käyttää näitä vain oman karjansa sijasta, jota näin haluttiin säästää.AO2 213.2