Iisboset vastakuninkaaksi

Filistealaiset eivät vastustaneet sitä, että Juuda oli valinnut Daavidin kuninkaaksi. He olivat kohdelleet häntä ystävällisesti häiritäkseen ja heikentääkseen Saulin valtakuntaa, ja koska Daavidin valta oli nyt lisääntynyt, he toivoivat aikaisemman ystävyytensä häntä kohtaan koituvan vastaisuudessa heidän edukseen. Mutta Daavidin hallitseminen ei sujunutkaan ilman vastuksia. Pian kruunajaisten jälkeen alkoi jo ilmaantua vehkeilyä ja kapinointia. Daavid ei mitenkään kavaltanut itselleen kuninkaan asemaa; Jumala oli valinnut hänet Israelin kuninkaaksi, eikä Daavid ollut antanut mitään aihetta epäluottamukseen tai vastustukseen. Mutta tuskin Juudan miehet olivat saaneet tunnustetuksi hänet kuninkaakseen, kun Iisboset, Saulin poika, julistettiin Abnerin toimesta kuninkaaksi ja asetettiin Daa-vidin kilpailijaksi Israelin valtaistuimelle.AO2 277.1

Iisboset oli vain heikko ja kykenemätön Saulin perheen jäsen, kun taas Daavid oli erinomaisen kyvykäs ottamaan vastuulleen valtakunnan asiainhoidon. Abner, jota Iisboset pääasiassa sai kiittää kuninkaaksi pääsemisestään, oli toiminut Saulin sotapäällikkönä ja oli Israelin huomatuin mies. Abner tiesi kyllä, että Herra oli määrännyt Daavidin Israelin kuninkaaksi, mutta vainottuaan ja ajettuaan takaa Daavidia niin kauan hän ei halunnut lisain pojan saavan haltuunsa valtakuntaa, jota Saul oli hallinnut.AO2 277.2

Abner joutui nyt sellaisiin oloihin, jotka olivat omiaan ilmaisemaan hänet todelliselta luonteeltaan kunnianhimoiseksi ja periaatteettomaksi. Hän oli ollut lä-heisessä yhteydessä Sauliin ja oppinut tämän mielipiteen vaikutuksesta väheksymään miestä, jonka Jumala oli valinnut hallitsemaan Israelia. Hänen vihansa vielä yltyi siitä, että Daavid nuhteli häntä terävästi otettuaan kuninkaan vesiastian ja keihään silloin kun tämä nukkui leirissä. Hän muisti, miten Daavid oli huutanut kuninkaan ja koko Israelin kuullen: »Sinähän olet mies, eikä sinun vertaistasi ole Israelissa. Miksi et sitten vartioinut herraasi, kuningasta? — Ei ole hyvin tehty, mitä sinä olet tehnyt. Niin totta kuin Herra elää: te olette kuoleman omat, koska ette vartioineet herraanne, Herran voideltua.» Tämä moite oli jäytänyt hänen mieltään, ja hän päätti kostoksi aiheuttaa Israelissa hajaannuksen, josta hän itse hyötyisi. Hän käytti hallitsemasta lakanneen kuningasperheen yhtä edustajaa edistämään omia kunnianhimoisia aikeitaan. Hän tiesi että kansa rakasti Joonatania. Hänen muistoaan pidettiin rakkaana, eikä sotaväki liioin ollut unohtanut Saulin ensimmäisiä voitokkaita sotaretkiä. Kapinallinen pääl- likkö lähti toteuttamaan suunnitelmiaan niin päättävästi, että moinen tarmokkuus olisi ansainnut kunniakkaammankin asian.AO2 277.3

Kuninkaan hallituskaupungiksi valittiin Jordanin itäpuolella sijaitseva Mahanaim, koska sitä voitiin parhaiten puolustaa Daavidin tai filistealaisten mahdollisesti hyökätessä. Siellä Iisboset kruunattiin kuninkaaksi. Jordanin itäpuoliset heimot hyväksyivät ensiksi hänet kuninkaakseen ja lopulta koko Israel Juudaa lukuun-ottamatta. Kaksi vuotta Saulin poika hallitsi syrjäisessä pääkaupungissaan. Mutta Abner halusi laajentaa hänen valtansa käsittämään koko Israelin ja hankkiutui käymään hyökkäyssotaan. Ja »sota Saulin suvun ja Daavidin suvun välillä tuli pitkälliseksi. Mutta Daavid vahvistui vahvistu-mistaan, Saulin suku heikontui heikontumistaan.»AO2 279.1