Valmisteluja temppelin rakentamiseksi

Hallituskautensa alusta asti Daavidin mieluisimpia suunnitelmia oli temppelin rakentaminen Herralle. Vaikkei hänen sallittukaan toteuttaa tätä suunnitelmaa, hän oli silti innokkaasti ja tarmokkaasti suorittanut valmisteluja sen hyväksi. Hän oli koonnut suuret määrät kalliita tarveaineita - kultaa, hopeaa, onyks-kiviä ja muita erivärisiä kiviä, marmoria ja arvokkaita puulajeja. Nyt nämä hänen kokoamansa kalliit aarteet oli luovutettava toisille, sillä toisten käsien oli pystytettävä raken- nus arkille, Jumalan läsnäolon vertauskuvalle.AO2 328.2

Todetessaan loppunsa lähestyvän kuningas kutsui luokseen Israelin päämiehet ja muita edustavia miehiä valtakunnan kaikista osista saamaan tämän testamenttilahjoituksen hoitoonsa. Hän halusi ilmoittaa heille viimeisen tahtonsa ja saada heidät yhtymään ja tukemaan tätä suurta työtä, kunnes se saataisiin tehdyksi. Tätä siirtoa hänen ei odotettu voivan tehdä henkilökohtaisesti ruumiillisen heikkoutensa vuoksi, mutta Jumala innoitti häntä, ja tavallista innokkaammin ja voimakkaammin hän saattoi nyt viimeistä kertaa puhua kansalleen. Hän kertoi heille, miten hän itse oli halunnut rakentaa temppelin, mutta Jumala oli käskenyt uskoa tämän työn hänen pojalleen Salomolle. Ja Jumala oli vakuuttanut: »Sinun poikasi Salomo on rakentava minun temppelini ja esikartanoni; sillä minä olen valinnut hänet pojakseni ja minä olen oleva hänen isänsä. Ja minä vahvistan hänen kuninkuutensa iankaikkisesti, jos hän on luja ja pitää minun käskyni ja oikeuteni, niinkuin hän nyt tekee.» Ja Daa-vid jatkoi: »Ja nyt minä sanon koko Israelin, Herran seurakunnan, läsnäollessa ja meidän Jumalamme kuullen: Noudattakaa ja tutkikaa kaikkia Herran, Jumalanne, käskyjä, että saisitte pitää omananne tämän hyvän maan ja jättäisitte sen perinnöksi lapsillenne teidän jälkeenne ikuisiksi ajoiksi.»AO2 329.1

Daavid oli oppinut omasta kokemuksestaan, miten kova on Jumalasta eroavan polku. Hän oli tuntenut lain rikkomisen tuomion ja korjannut rikkomisen satoa. Sisimmässään hän tunsi syvää huolta siitä, että Israelin johtajat olisivat uskollisia Jumalalle ja että Salomo noudattaisi Jumalan lakia ja kaihtaisi niitä syntejä, jotka olivat heikentäneet hänen isänsä arvovaltaa, katkeroittaneet hänen elämänsä ja tuottaneet häpeää Jumalalle. Daavid tiesi, että Salomo joutuisi korkeassa ase-massaan varmasti kiusauksiin, joiden vastustaminen vaatii sydämen nöyryyttä, jatkuvaa luottamusta Jumalaan ja herpaantumatonta valvomista, sillä tällaisia huomattuja henkilöitä vastaan saatana erityisesti sinkoaa vasamansa. Kääntyen poikaansa päin, joka jo oli tunnustettu hänen seu-raajakseen kuninkaana, Daavid sanoi: »Ja sinä, minun poikani Salomo, opi tuntemaan isäsi Jumala ja palvele häntä ehyellä sydämellä ja alttiilla mielellä, sillä Herra tutkii kaikki sydämet ja ymmärtää kaikki ajatukset ja aivoitukset. Jos häntä etsit, niin sinä löydät hänet, mutta jos luovut hä-nestä, niin hän hylkää sinut iankaikkisesti. Katso siis eteesi, sillä Herra on valinnut sinut rakentamaan temppelipyhäkön. Ole luja ja ryhdy työhön.»AO2 329.2

Daavid antoi Salomolle yksityiskohtaiset ohjeet temppelin rakentamisesta sekä mallit joka osasta ja kaikista palveluksessa tarvittavista välineistä, sen mukaan kuin Jumala oli häntä neuvonut. Salomo oli vielä nuori ja arkaili raskasta vastuuta, mikä liittyi temppelin rakentamiseen ja Jumalan kansan hallitsemiseen. Siksi Daavid sanoi pojalleen: »Ole luja ja rohkea ja ryhdy työhön, älä pelkää äläkä arkaile, sillä Herra Jumala, minun Jumalani, on oleva sinun kanssasi. Hän ei jätä sinua eikä hylkää sinua.»AO2 329.3

Sitten Daavid vetosi jälleen seurakuntaan: »Minun poikani Salomo, ainoa Jumalan valittu, on nuori ja hento, ja työ on suuri, sillä tämä linna ei ole aiottu ihmiselle, vaan Herralle Jumalalle.» Ja hän jatkoi: »Sentähden minä olen kaikin voimin hankkinut Jumalan temppeliä varten —», ja hän luetteli kaikki kokoamansa tarveaineet ja lisäsi: »Koska minun Jumalani temppeli on minulle rakas, minä vielä luovutan omistamani kullan ja hopean Jumalani temppeliä varten, kaiken lisäksi, minkä olen pyhäkköä varten hankkinut: kolmetuhatta talenttia kultaa, Oofirin kultaa, ja seitsemäntuhatta talenttia puhdistettua hopeata huoneitten seinien silaamiseksi.» »Tahtooko kukaan muu», hän kysyi niiltä, jotka olivat tulleet tuomaan runsaita lah-jojaan, »tänä päivänä tuoda vapaaehtoisesti, täysin käsin, lahjoja Herralle?»AO2 330.1

Vetoomukseen vastattiin auliisti: »Silloin tulivat vapaaehtoisesti perhekunta-päämiehet, Israelin sukukuntien ruhtinaat, tuhannenja sadanpäämiehet ja kuninkaan töiden ylivalvojat. Ja he antoivat Jumalan temppelissä tehtäviin töihin viisi tuhatta talenttia ja kymmenentuhatta dareikkia kultaa, kymmenentuhatta talenttia hopeata, kahdeksantoista tuhatta talenttia vaskea ja satatuhatta talenttia rautaa. Ja jolla oli hallussaan jalokiviä, antoi ne Herran temppelin aarteisiin. — Ja kansa iloitsi heidän alttiudestaan, sillä he antoivat ehyellä sydämellä vapaaehtoiset lahjansa Herralle; ja kuningas Daavid oli myös suuresti iloissansa.AO2 330.2

»Ja Daavid kiitti Herraa koko seurakunnan läsnäollessa; Daavid sanoi: ‘01e kiitetty, Herra, meidän isämme Israelin Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen. Sinun, Herra, on suuruus ja väkevyys ja loisto ja kunnia ja kirkkaus, sillä sinun on kaikki taivaassa ja maan päällä. Sinun, Herra, on valtakunta, ja sinä olet korotettu kaiken pääksi. Rikkaus ja kunnia tulevat sinulta, sinä hallitset kaikki, ja sinun kädessäsi on voima ja väkevyys. Sinun vallassasi on tehdä mikä tahansa suureksi ja väkeväksi. Me siis kiitämme sinua, meidän Jumalamme; me ylistämme sinun ihanaa nimeäsi. Sillä mitä olen minä, mitä on minun kansani, kyetäksemme antamaan tällaisia vapaaehtoisia lahjoja? Vaan kaikki tulee sinulta, ja omasta kädestäsi olemme sen sinulle antaneet. Sillä me olemme muukalaisia ja vieraita sinun edessäsi, niinkuin kaikki meidän isämmekin; niinkuin varjo ovat meidän päivämme maan päällä eikä ole, mihin toivonsa panna. Herra, meidän Jumalamme, kaikki tämä runsaus, jonka me olemme hankkineet rakentaaksemme temppelin sinulle, sinun pyhälle nimellesi, on sinun kädestäsi, ja sinun on kaikki tyynni. Ja minä tiedän, Jumalani, että sinä tutkit sydämen ja mielistyt vilpittömyyteen.AO2 330.3

»Vilpittömällä sydämellä minä olen antanut kaikki nämä vapaaehtoiset lahjat, ja nyt minä olen ilolla nähnyt, kuinka sinun täällä oleva kansasi on antanut sinulle vapaaehtoiset lahjansa. Herra, meidän isäimme Aabrahamin, Iisakin ja Israelin Jumala, säilytä tällaisina ainiaan kansasi sydämen ajatukset ja aivoitukset ja ohjaa heidän sydämensä puoleesi. Ja anna minun pojalleni Salomolle ehyt sydän noudattamaan sinun käskyjäsi, todistuksiasi ja säädöksiäsi, toimittamaan kaikki tämä ja rakentamaan tämä linna, jota varten minä olen valmistuksia tehnyt.’ Sitten Daavid sanoi kaikelle seurakunnalle: ‘Kiittäkää Herraa, Jumalaanne.’ Ja kaikki seurakunta kiitti Herraa, isiensä Jumalaa, ja he kumartuivat maahan ja osoittivat kunniaa Herralle.» Innokkaan auliisti kuningas oli koonnut runsaasti tarveaineita temppelin rakentamista ja koristelua varten. Hän oli säveltänyt kauniita ylistyslauluja, jotka vastaisina vuosina kaikuisivat sen pihoilla. Ja nyt hän iloitsi Jumalassa, kun sukukuntien päämiehet ja Israelin ruhtinaat niin jalosti vastasivat hänen vetoomukseensa ja tarjoutuivat ryhtymään käsillä olevaan työhön. Ja kun he osoittivat palvelualttiuttaan, he olivat valmiit tekemään enemmänkin. He uhrasivat omaisuudestaan runsaita lahjoja aarteistoon. Daavid oli tuntenut syvästi olevansa arvoton kokoamaan tarveaineita Jumalan huonetta varten, ja siksi hän iloitsi tästä valtakuntansa päämiesten uskollisuuden ilmauksesta ja auliista vastauksesta vetoomukseen, kun he vapaaehtoisesti uhrasivat kalliit lahjansa Herralle ja itsekin pyhittäytyivät hänen palvelukseensa. Mutta yksin Jumala oli aikaansaanut tämän asenteen kansassaan. Häntä tuli ylistää eikä ihmistä. Hän oli suonut kansalleen maan runsaita antimia, ja hänen Henkensä oli tehnyt sen halukkaaksi tuomaan kalleuksiaan temppeliä varten. Kaikki oli Herralta; ellei hänen rakkautensa olisi liikuttanut kan-san mieltä, olisivat kuninkaan yritykset olleet turhia, eikä temppeliä olisi koskaan saatu rakennetuksi.AO2 330.4

Kaikki se, mitä Jumala niin anteliaasti suo ihmiselle, kuuluu silti hänelle. Jumala on pannut maahan paljon arvokasta ja kaunista, ja hän antaa sen kaiken ihmisten käyttöön koetellakseen heitä - saadakseen nähdä, kuinka syvästi he rakastavat häntä ja arvostavat hänen antejaan. Olkoon sitten kysymys rikkauden tai älyn lahjoista, ne tulee kaikki tuoda vapaaehtoisena uhrina Jeesukselle, ja sanokoon niiden tuoja Daavidin tavoin: »Kaikki tulee sinulta, ja omasta kädestäsi olemme ne sinulle antaneet.»AO2 331.1