Salomon viisaus

Jumala antoi Salomolle sitä viisautta, jota hän halusi mieluummin kuin rikkautta, kunniaa tai pitkää ikää. Hän anoi mielen vireyttä, älyä ja lempeyttä, ja sitä kaikkea hänelle suotiin. »Jumala antoi Salomolle viisautta ja ymmärrystä ylen runsaasti ja älyä niin laajalti, kuin on hiekkaa meren rannalla, niin että Salomon viisaus oli suurempi kuin kaikkien Idän miesten ja kaikkien egyptiläisten viisaus. Hän oli viisaampi kaikkia ihmisiä, — ja hänen nimensä tuli kuuluksi kaikkien ympärillä olevien kansojen keskuudessa» (1 Kun. 4: 29-31).AO2 338.2

»Ja he [koko Israel] pelkäsivät kuningasta; sillä he näkivät, että hänessä oli Jumalan viisaus oikeuden jakamiseen» (1 Kun. 3: 28). Kansa oli mieltynyt Salomoon niin kuin aiemmin Daavidiinkin, ja se totteli häntä kaikessa. »Salomo - - vahvistui kuninkuudessansa, ja Herra, hänen Jumalansa, oli hänen kanssansa ja teki hänet ylen suureksi» (2 Aikak. 1:1).AO2 338.3

Monet vuodet Salomon Jumalalle jättäytyminen oli selvästi havaittavissa. Hän oli rehti ja vahvasti periaatteellinen sekä noudatti tarkoin Jumalan käskyjä. Hän oli itse kaikkien tärkeiden yritysten johdossa ja hoiti viisaasti myös valtakunnan taloutta. Hän voitti puolelleen alamaistensa kuuliaisuuden ja sai osakseen monien maiden hallitsijoiden ihailun ja kunnioituksen rikkaudellaan ja viisaudellaan, suurenmoisilla rakennuksillaan ja muilla hallituskautensa alkuvuosien julkisilla töillä sekä sillä tarmolla, hurskau-della, oikeamielisyydellä ja jalomielisyydellä, mikä ilmeni hänen sanoissaan ja teoissaan.AO2 338.4

Herran nimeä kunnioitettiin suuresti Salomon hallituskauden alkupuolella. Kuninkaan viisaus ja vanhurskaus todistivat kaikille kansoille sen Jumalan erinomaisuudesta, jota hän palveli. Jonkin aikaa Israel oli maailmalle valona ja todistuksena Kaikkivaltiaan suuruudesta. Salomon varhaisten hallitusvuosien loistokkuus ei perustunut hänen verrattomaan viisauteensa, tarumaisiin rikkauksissa eikä laajalle levinneeseen valtaansa ja maineeseensa vaan siihen, että hän taivaan lahjojen viisaalla käytöllä tuotti kunniaa Israelin Jumalan nimelle.AO2 338.5

Vuosien mittaan ja maineensa yhä lisääntyessä Salomo koetti kunnioittaa Jumalaa. Hän kehittyi yhä pitemmälle henkisesti ja hengellisesti sekä jakoi jatkuvasti toisille niitä siunauksia joita sai. Hän ymmärsi itse paremmin kuin kukaan muu, että Herra sulaa hyvyyttään oli antanut hänelle vallan ja viisauden ja ymmärryksen. Hänelle oli suotu nämä lahjat, jotta hän levittäisi maailmalle tietoa kuningasten Kuninkaasta.AO2 338.6

Salomo harrasti erityisesti luonnontieteitä mutta ei rajoittanut tutkimuksiaan vain yhteen tiedon alaan. Tutkimalla ahkerasti kaikkea luomakuntaa, elollista niin kuin elotontakin, hän sai selvän käsityksen Luojasta. Hän havaitsi Jumalan viisauden luonnon voimissa, kivikunnassa ja eläinkunnassa sekä jokaisessa puussa, pensaassa ja kukassa. Pyrkiessään oppimaan yhä enemmän hänen tietonsa Jumalasta ja rakkautensa häntä kohtaan lisääntyivät jatkuvasti.AO2 339.1

Jumalan innoittaman viisautensa Salomo toi esille monina ylistyslauluina ja sananlaskuina. »Ja Salomo sepitti kolmetuhatta sananlaskua, ja hänen laulujansa oli tuhatviisi. Hän puhui puista, Libanonin setripuista alkaen isoppiin asti, joka kasvaa seinän vieressä. Hän puhui myös karjaeläimistä, linnuista, matelijoista ja kaloista» (1 Kun. 4: 32,33).AO2 339.2

Sananlaskuissaan Salomo esittää pääpiirteissään pyhän elämän ja ylevien pyrintöjen periaatteet, taivaasta lähtöisin olevat ja jumalisuuteen johtavat periaatteet, joi-den tulisi vallita elämän kaikkea toimintaa. Salomon hallituskauden alkupuoli oli siveellisen nousun samoin kuin aineellisen hyvinvoinnin aikaa juuri siksi, että näitä periaatteita levitettiin laajalti kansan tietoon samalla tunnustaen, että Jumalalle kuului kaikesta kiitos ja kunnia.AO2 339.3

»Autuas se ihminen, joka on löytänyt viisauden», hän kirjoitti, »ihminen, joka on saanut taidon. Sillä parempi on hankkia sitä kuin hopeata, ja siitä saatu voitto on kultaa jalompi. Se on kalliimpi kuin helmet, eivät mitkään kal-leutesi vedä sille vertaa. Pitkä ikä on sen oikeassa kädessä, vasemmassa rikkaus ja kunnia. Sen tiet ovat suloiset tiet, sen polut rauhaisat kaikki tyynni. Elämän puu on se niille, jotka siihen tarttuvat; onnelliset ne, jotka siitä pitävät kiinni» (Sanani. 3: 13-18).AO2 339.4

»Viisauden alku on: hanki viisautta, ja kaikella muulla hankkimallasi hanki ymmärrystä» (Sanani. 4: 7). »Herran pelko on viisauden alku» (Ps. 111: 10). »Herran pelko on pahan vihaamista. Kopeutta ja ylpeyttä, pahaa tietä ja kavalaa suuta minä vihaan» (Sanani. 8:13).AO2 339.5

Olisipa Salomo myöhempinä vuosinaan ottanut vaarin näistä suurenmoisista viisauden sanoista! Hän oli sanonut: »Viisasten huulet kylvävät tietoa» (Sanani. 15: 7). Hän oli opettanut maan kuninkaita antamaan kuningasten Kuninkaalle sen ylistyksen, jonka he halusivat antaa jollekin maalli-selle hallitsijalle. Jospa hänellä itsellään ei olisi koskaan ollut sitä »kopeutta ja ylpeyttä — ja kavalaa suuta», joka sai hänet ottamaan itselleen yksin Jumalalle kuuluvan kunnian!AO2 339.6