15.—Ranskan hirmuvallan aika - sen todelliset syyt
Muutamat kansat ottivat uskonpuhdistuksen vastaan kuin taivaasta tulleen sanansaattajan. Toisiin maihin Raamatun totuuden valon pääsy estettiin lähes täydel-lisesti. Eräässä maassa totuus ja erehdys taistelivat vuosisatoja yliherruudesta. Lopulta taivaallinen totuus sysättiin syrjään. Jumala otti hillitsevän Henkensä pois kansalta, joka oli halveksinut hänen armonsa lahjaa. Koko maailma näki valon tahallisen hylkäämisen seuraukset.ST 173.1
Sota Raamattua vastaan Ranskassa huipentui val-lankumoukseen, joka oli luonnollinen seuraus Rooman ponnisteluista Raamatun valon tukahduttamiseksi. (Katso liitettä.) Se tarjosi historian hätkähdyttävimmän esimerkin Rooman kirkon opetuksen hedel-mistä.ST 173.2
Ilmestyskirjan kirjoittaja viittaa niihin kammottaviin seurauksiin, joihin “synnin ihmisen” valta etenkin Ranskassa johtaisi:ST 173.3
“Ne polkevat pyhää kaupunkia neljänkymmenenkahden kuukauden ajan. ‘Minä annan kahdelle todis-tajalleni tehtäväksi julistaa sanaani säkkivaatteeseen pukeutuneina tuhat kaksisataakuusikymmentä päi-vää.’ - Ja kun he ovat päättäneet todistajantyönsä, käy syvyydestä nouseva peto taisteluun heitä vastaan, ja se voittaa heidät ja tappaa heidät. Heidän ruumiinsa lojuvat sen suuren kaupungin kadulla, jota profeettojen puheissa kutsutaan Sodomaksi ja Egyptiksi ja jossa heidän Herransa ristiinnaulittiin. - Maan asukkaat iloitsevat heidän kohtalostaan, pitävät juhlia ja lähet-tävät toisilleen lahjoja, sillä nuo kaksi profeettaa olivat pahoin vaivanneet maan asukkaita. Mutta noiden kolmen ja puolen päivän kuluttua tuli profeettoihin elämän henki, jonka Jumala oli lähettänyt, ja he nou-sivat jaloilleen. Kauhu valtasi kaikki, jotka sen näki-vät.” ST 173.4
“Neljäkymmentäkaksi kuukautta” ja “tuhat kaksisataakuusikymmentä päivää” merkitsevät samaa. Ky-seessä on aika, jolloin Kristuksen seurakunta kärsisi Rooman vainosta. 1260 vuoden ajanjakso alkoi 538 jKr. ja päättyi 1798. (Katso liitettä.) Sinä vuonna ranskalainen sotajoukko vangitsi paavin, joka kuoli maanpaossa. Sen jälkeen paavillinen hierarkia ei ole kyennyt saavuttamaan entistä valta-asemaansa. Seura-kunnan vainoaminen ei kestänyt koko 1260 vuoden ajanjaksoa. Armossaan Jumala käytti uskonpuhdistus-ta kansansa tulikokeen lyhentämiseen.ST 174.1
“Kaksi todistajaa” kuvaa Vanhan ja Uuden testa-mentin kirjoituksia, jotka ovat sekä Jumalan lain alku-perän ja pysyvyyden että pelastussuunnitelman tärkeitä todistajia.ST 174.2
“Minä annan kahdelle todistajalleni tehtäväksi ju-listaa sanaani säkkivaatteeseen pukeutuneina tuhat kaksisataakuusikymmentä päivää. ” Kun Raamattu kiellettiin ja sen todistus vääristeltiin; kun niitä, jotka uskalsivat julistaa sen totuuksia, kavallettiin, kidutettiin ja surmattiin uskonsa vuoksi tai pakotettiin pake-nemaan - silloin uskolliset todistajat julistivat sanaa “säkkivaatteeseen pukeutuneina”. Pimeimpinä aikoina uskollisille miehille annettiin viisautta ja arvovaltaa Jumalan totuuden julistamiseen. (Katso liitettä.)ST 174.3
“Jos joku aikoo tehdä heille pahaa, heidän suustaan lähtee tuli, joka nielee heidän vihollisensa. Näin on kuoleva jokainen, joka aikoo heille pahaa. “ Ihmiset eivät voi rankaisematta tallata Jumalan sanaa!ST 174.4
“Kun he ovat päättäneet todistajantyönsä.” Kun nuo kaksi todistajaa olivat lopettamaisillaan huomaa-mattoman työnsä, “syvyydestä nouseva peto” ryhtyy sotaan heitä vastaan. Tässä esitetään Saatanan vallan uusi ilmestyminen.ST 175.1
Rooma oli Raamatun kunnioituksen varjolla ha-lunnut salata Jumalan sanan kansalta kätkemällä sen vieraaseen kieleen. Sen hallitessa todistajat julistivat sanaa “säkkivaatteeseen pukeutuneina”. Mutta “syvyydestä nouseva peto” ryhtyisi avoimeen sotaan Jumalan sanaa vastaan.ST 175.2
“Se suuri kaupunki”, jossa todistajat tapetaan ja jonka kadulla he lojuvat, on “profeettojen puheissa” Egypti. Kaikista Raamatussa mainituista kansoista Egypti kielsi röyhkeimmin elävän Jumalan olemassa-olon ja vastusti hänen käskyjään. Yksikään muu hallit-sija ei uskaltanut kapinoida taivasta vastaan ylimielisemmin kuin Egyptin farao: “Minä en tunne Herraa enkä aio päästää Israelia. “ Tämä on ateismia; Egyptin edustama kansakunta kieltäisi Jumalan samalla tavalla ja osoittaisi samanlaista kapinahenkeä.ST 175.3
Sitä suurta kaupunkia verrataan “profeettojen puheissa” myös Sodomaan, jonka turmeltuneisuus ilmeni erityisesti siveettömyytenä. Sama synti olisi myös sen kansakunnan tunnusmerkki, johon tämä raamatunkohta viittasi.ST 175.4
Profeetan mukaan hieman ennen vuotta 1798 ryhtyisi luonteeltaan saatanallinen valta käymään sotaa Raamattua vastaan. Ja maassa missä Jumalan kah-den todistajan työ näin keskeytyisi, ilmenisi faraon ateismi ja Sodoman siveettömyys.ST 175.5