Loading...
Larger font
Smaller font
Copy
Print
Contents
Suuri Taistelu - Contents
  • Results
  • Related
  • Featured
No results found for: "".
  • Weighted Relevancy
  • Content Sequence
  • Relevancy
  • Earliest First
  • Latest First
    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents

    Vakuuttava voima

    Johannes Kastajan tavoin saarnaajat panivat kirveen puun juurelle ja kehottivat kaikkia tekemään “hedelmää, jossa kääntymyksenne näkyy”. 10 Matt. 3:8. Vastakohtana niille rauhan ja turvallisuuden vakuutuksille, joita tavallisesti kuultiin saarnatuolista, Raamatun yksin-kertaiset todistukset olivat niin voimallisia, että vain harvat voivat ne kokonaan torjua. Monet etsivät Herraa katuen. Heidän mielensä, joka pitkään oli ollut kiintynyt maallisiin asioihin, suuntautui nyt taivaa-seen. He yhtyivät nöyrästi ja antautuneesti julistamaan varoitusta: “Pelätkää Jumalaa ja antakaa hänelle kunnia - hänen tuomionsa aika on tullut!”ST 238.3

    Synnintuntoon tulleet ihmiset tiedustelivat itkien: “Mitä minun on tehtävä pelastuakseni?” Ne, jotka olivat menetelleet epärehellisesti, tahtoivat hyvittää vääryytensä. Kaikki, jotka löysivät rauhan Kristuksessa, halusivat muiden osallistuvan siunauksesta. Van-hempien sydän kääntyi lasten puoleen, ja lasten sydän vanhempien puoleen. 11 Katso Mai. 3: 24. Ylpeyden ja pidättyvyyden esteet murtuivat, liikuttavia tunnustuksia tehtiin. Kaikkialla rukoiltiin. Monet kamppailivat koko yön rukouksessa saadakseen varmuuden syntien anteek-siannosta tai johtaakseen sukulaisensa tai naapurinsa kääntymykseen.ST 239.1

    Kaikki yhteiskuntaluokat, rikkaat ja köyhät, ylhäiset ja alhaiset, halusivat kuulla Kristuksen toisesta tulemisesta. Jumalan Henki antoi totuudelle voiman. Näissä kokouksissa tuntui pyhien enkelien läsnäolo, ja joka päivä liittyi monia uskovien joukkoon. Suuret joukot kuuntelivat hiljaa vakavia sanoja. Taivas ja maa näyttivät lähestyvän toisiaan. Ihmiset palasivat kotiin ylistys huulillaan, ja iloiset äänet kaikuivat tyynessä yössä. Yksikään kokouksiin osallistunut ei voinut koskaan niitä unohtaa.ST 239.2

    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents