Viimeinen hyökkäys

Saatana neuvottelee näiden mahtimiesten kanssa. He sanovat, että kaupungissa oleva joukko on pieni ver-rattuna heidän armeijaansa ja että se voidaan voittaa. Taitavat ammattimiehet valmistavat taisteluvälineitä. Sotapäälliköt järjestävät sotaan valmiit miehet komp-panioihin ja osastoihin.ST 417.3

Lopulta annetaan etenemiskäsky, ja lukematon joukko lähtee liikkeelle. Tälle armeijalle eivät vetäisi vertoja edes kaikkien aikojen yhdistetyt sotajoukot. Saatana johtaa etujoukkoa kuninkaat ja soturit kannoillaan. Sotilaallisella täsmällisyydellä tiheät rivit ete-nevät maan rikkinäisen pinnan yli Jumalan kaupungin luo. Jeesuksen käskystä uuden Jerusalemin portitST 417.4

suljetaan, ja Saatanan joukot valmistautuvat hyök-käykseen.ST 418.1

Nyt Kristus näyttäytyy vihollisilleen. Korkealla kaupungin yläpuolella, loistavalla kultaisella perus-tuksella, on valtaistuin. Tällä valtaistuimella istuu Jumalan Poika, ja ympärillä ovat hänen valtakuntansa alamaiset. Iankaikkisen Isän kirkkaus ympäröi hänen Poikansa. Hänen läsnäolonsa loisto tulvii porttien ulkopuolelle valaisten koko maan.ST 418.2

Lähimpänä valtaistuinta ovat ne, jotka kerran ajoi-vat innokkaasti Saatanan asiaa mutta jotka tulesta temmattuina kekäleinä ovat sen jälkeen pyhällä innol-la seuranneet Vapahtajaansa. Seuraavaksi tulevat ne, jotka vääryyden ja jumalattomuuden keskellä kehittivät kristillisen luonteen, kunnioittivat Jumalan lakia, kun maailma julisti sen kumotuksi, sekä ne kaikkien aikojen miljoonat, jotka uskonsa tähden kärsivät marttyyrikuoleman. Uloimman piirin muodostaa lukematon joukko, jossa on ihmisiä “kaikista maista, kaikista kansoista ja heimoista”. He seisovat “valtais-tuimen ja Karitsan edessä yllään valkeat vaatteet ja kädessään palmunoksa”. ^{3 Um. 7: 9.} Heidän taistelunsa on päättynyt, he ovat voittaneet. Palmunoksa on voiton symboli, ja valkeat vaatteet kuvaavat Kristuksen van-hurskautta, joka on nyt heidän.ST 418.3

Koko valtavassa joukossa ei ole ainoatakaan, joka lukisi pelastuksen oman hyvyytensä ansioksi. Omista kärsimyksistä ei puhuta mitään; jokaisen laulun aiheena on: “Pelastuksen tuo meidän Jumalamme ja Karitsa.”ST 418.4