Loading...
Larger font
Smaller font
Copy
Print
Contents
Suuri Taistelu - Contents
  • Results
  • Related
  • Featured
No results found for: "".
  • Weighted Relevancy
  • Content Sequence
  • Relevancy
  • Earliest First
  • Latest First
    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents

    12.—Päivä sarastaa Ranskassa

    Speyerin vastalausetta ja Augsburgin tunnustusta seurasivat taistelun ja pimeyden vuodet. Erimielisyyksien heikentämä protestantismi näytti tuhoon tuomitulta.ST 139.1

    Mutta näennäisen voittonsa hetkellä keisari kärsi tappion. Lopulta hänen oli pakko suvaita oppeja, joiden tuhoaminen oli ollut hänen kunnianhimoisin tavoitteensa. Hän näki sotajoukkojensa häviävän sodassa, varojensa hupenevan, kapinan uhkaavan monia valtakuntansa alueita samalla kun usko, jonka hän oli yrittänyt tukahduttaa, levisi kaikkialla. Kaarle V oli taistellut Kaikkivaltiasta vastaan. Jumala oli sanonut: “Tulkoon valkeus”, mutta keisari oli yrittänyt pitää yllä pimeyttä. Pitkän taistelun uuvuttamana hän luopui valtaistuimesta ja hautautui luostariin.ST 139.2

    Sveitsissä monet kantonit ottivat vastaan reformoi-dun uskon, kun taas toiset pitäytyivät Rooman uskontunnustukseen. Vaino johti sisällissotaan. Zwingli ja monet muut uskonpuhdistuksen kannattajat kaatuivat Cappelin verisellä kentällä. Rooma riemuitsi voitosta ja näytti monin paikoin saavan takaisin kaiken mitä oli menettänyt. Mutta Jumala ei ollut hylännyt asiaansa eikä kansaansa. Hän kutsui työntekijöitä viemään uudistusta eteenpäin muissa maissa.ST 139.3

    Ensimmäisiä niistä, jotka näkivät valon Ranskassa, oli Pariisin yliopiston professori Lefèvre. Muinaista kirjallisuutta tutkiessaan hän kiinnitti huomionsa Raa-mattuun ja sisällytti sen opiskelijoidensa ohjelmaan. Hän oli ryhtynyt kirjoittamaan pyhimysten ja marttyy-rien historiaa kirkon legendojen pohjalta ja päässyt huomattavan pitkälle, kun hän tuli ajatelleeksi, että voisi saada apua Raamatusta, ja niin hän aloitti sen tutkimisen. Sieltä hän tosiaan löysi pyhimyksiä, jos-kaan ei sellaisia, joista Rooman kalenteri kertoi. Inhon valtaamana hän jätti valitsemansa työn ja omistautui Jumalan sanan tutkimiseen.ST 139.4

    Vuonna 1512, ennen kuin Luther ja Zwingli olivat aloittaneet uskonpuhdistustyön, Lefèvre kirjoitti: “Jumala antaa meille uskon perusteella sen vanhurskau-den, joka yksin armosta vanhurskauttaa ikuiseen elä-mään.” 1 Wylie, 13. kirja, 1. luku. Ja samalla kun hän opetti kunnian pelastuk-sesta kuuluvan yksin Jumalalle, hän vakuutti, että ihmisen velvollisuus on olla kuuliainen.ST 140.1

    Muutamat Lefèvren oppilaista kuuntelivat innok-kaasti hänen sanojaan ja jatkoivat totuuden julistamis-ta kauan sen jälkeen, kun opettajan ääni oli vaiennut. Yksi heistä oli William Farel. Tämä hurskaiden van-hempien poika ja innokas Rooman kirkon kannattaja halusi tuhota kaikki, jotka uskalsivat vastustaa kirkkoa. “Kiristelin hampaitani kuin raivokas susi kuullessani jonkun puhuvan paavia vastaan”, hän kirjoitti myöhemmin. Mutta pyhimysten palvonta, rukoilemi-nen alttareilla ja pyhäinjäännösarkkujen koristaminen lahjoilla ei tuonut sielunrauhaa. Häntä painoi synnintunto, jota mitkään katumusharjoitukset eivät poistaneet. Hän kuunteli Lefèvren sanoja: “Me pelas-tumme armosta.” “Kristuksen risti yksin avaa taivaan portit ja sulkee helvetin portit.” 2 Emt. 13. kirja, 2. luku.ST 140.2

    Paavalin kääntymystä muistuttava kokemus vei Farelin perinnäistapojen orjuudesta Jumalan lasten vapauteen. Hän kertoi muuttuneensa “saaliinhimoisesta sudesta rauhalliseksi, vaarattomaksi karitsaksi, joka oli kokonaan luopunut paavista ja jättänyt sydä-mensä Jeesukselle Kristukselle”. 3D’Aubigne, 12. kirja, 3. luku.ST 140.3

    Lefèvren levittäessä valoa opiskelijoiden parissa Farel lähti julistamaan totuutta julkisesti. Eräs kirkon arvohenkilö, piispa Meaux, liittyi heihin pian. Muitakin opettajia osallistui evankeliumin julistamiseen, ja se sai kannattajia käsityöläisten ja talonpoikien kodeista aina kuninkaan palatsiin saakka. Frans I:n sisar otti vastaan puhdistetun uskon. Suurin toivein uskonpuhdistajat odottivat aikaa, jolloin koko Ranska olisi voitettu evankeliumille.ST 141.1

    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents