Kristittynä paheellisessa hovissa

Ei käynyt vain niin, että keisarin huonekunnasta voitettiin käännynnäisiä, vaan kääntymyksensä jälkeenkin he säilyttivät asemansa tuossa huonekunnassa. He eivät katsoneet oikeudekseen luopua vastuullisesta virastaan sillä perusteella, ettei ympäristö enää ollut suotuisa. Totuus oli löytänyt heidät siellä, ja sinne he jäivät; he todistivat muuttuneella elämällään ja luonteellaan uuden uskon uudistavasta voimasta.AO6 320.1

Tuntevatko jotkut kiusausta syyttää olosuhteitaan siitä, etteivät he todista Kristuksen puolesta? Heidän tulee ajatella opetus- lasten asemaa keisarin huonekunnassa - hallitsijan turmeltuneisuutta, hovin paheellisuutta. Voimme tuskin kuvitella olosuhteita, jotka olisivat epäsuotuisampia kristilliselle elämälle, jotka vaatisivat suurempia uhrauksia tai aiheuttaisivat voimakkaampaa vastustusta kuin ne olosuhteet, joihin nämä käännynnäiset joutuivat. Mutta vaikeuksien ja vaarojenkin keskellä he säilyttivät uskollisuutensa. Ylitsepääsemät-tömiltä vaikuttavien esteiden vuoksi kristitty saattaa pyrkiä puolustelemaan sitä, ettei hän ole kuuliainen totuudelle sellaisena kuin se on Jeesuksessa, mutta hän ei voi esittää mitään pätevää puolustusta. Jos hän voisi sellaisen esittää, hän osoittaisi Jumalan epäoikeudenmukaiseksi, koska tämä olisi näin ollen asettanut lastensa pelastukselle ehtoja, joihin he eivät voisi mukautua.AO6 320.2

Se, joka on sydämessään päättänyt palvella Jumalaa, saa tilaisuuksia todistaa hänestä. Vaikeudet eivät kykene estämään sitä, joka on päättänyt etsiä ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan. Voimalla, jota hän on saanut rukoilemalla ja tutkistelemalla Jumalan sanaa, hän tavoittelee hyveitä ja hylkää paheet. Kiinnittäen katseensa Jeesukseen, uskon alkajaan ja päättäjään, joka kesti syntisiltä saamansa vastustuksen, uskova kestää rohkeasti ja auliisti halveksuntaa ja pilkkaa. Hän, jonka sana on totuus, on luvannut riittävän avun ja armon kaikkiin olosuhteisiin. Hänen iankaikkiset kätensä kietoutuvat jokaisen sellaisen ympärille, joka pyytää häntä avuk-seen. Hänen hoivissaan me saamme levätä turvassa sanoen: »Sinä päivänä, jota minä pelkään, minä turvaan sinuun» (Ps. 56: 4). Jumala on täyttävä lupauksensa kaikille, jotka häneen luottavat.AO6 321.1

Omalla esimerkillään Vapahtaja on osoittanut, että hänen seuraajansa voivat olla maailmassa olematta silti maailmasta. Hän ei tullut osallistuakseen sen petollisiin nautintoihin, taipuakseen sen perinteisiin ja noudattaakseen sen tapoja vaan tehdäkseen Isänsä tahdon, etsiäkseen ja pelastaakseen kadonneet. Tämä tavoite mielessään kristitty voi pysyä tahrattomana missä hyvänsä ympäristössä. Olipa hänen asemansa tai tilanteensa millainen tahansa, ylhäinen tai alhainen, hän osoittaa tosi uskonnon voimaa suorittamalla uskollisesti velvollisuutensa.AO6 321.2

Kristillinen luonne ei kehity suinkaan koettelemusten ulkopuolella vaan niiden keskellä. Ollessaan alttiina pettymyksille ja vastustukselle Kristuksen seuraaja oppii osoittamaan entistä suurempaa valppautta ja rukoilemaan entistä hartaammin voimallista Auttajaa. Jumalan armon avulla kestetyt ankarat koettelemukset kehittävät kärsivällisyyttä, valppautta, mielenlujuutta ja syvää, kestävää luottamusta Jumalaan. Kristillinen usko saavuttaa riemullisen voittonsa juuri sillä, että se auttaa uskovaista kärsimään ja olemaan vahva, alistumaan ja saavuttamaan siten yliotteen, olemaan surmattavana kaiken päivää ja kuitenkin elämään, kantamaan ristiä ja siten voittamaan kirkkauden kruunun.AO6 321.3