Voimaa työhön

»Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka uskoo minuun, myös hän on tekevä niitä tekoja, joita minä teen, ja suurempiakin, kuin ne ovat, hän on tekevä; sillä mina menen Isän tykö» (Joh. 14: 12). Kristus ei tällä tarkoittanut, että opetuslasten teot olisivat hänen tekojaan jalompia vaan että niillä olisi suurempi ulottuvuus. Hän ei viitannut vain ihmeiden tekemiseen vaan kaikkeen, mitä Pyhän Hengen vaikutuksesta voisi tapahtua. »Kun Puolustaja tulee», hän sanoi, »jonka minä lähetän teille Isän tyköä, totuuden Henki, joka lähtee Isän tyköä, niin hän on todistava minusta. Ja te myös todistatte, sillä te olette alusta asti olleet minun kanssani» (Joh. 15: 26, 27).AO6 20.2

Ihmeellisesti nämä sanat täyttyivät. Pyhän Hengen laskeutumisen jälkeen opetuslapset olivat niin tulvillaan rakkautta häntä ja niitä kohtaan, joiden puolesta hän kuoli, että sydämet sulivat heidän puheestaan ja rukouksistaan. He puhuivat Hengen voimassa, ja sen voiman vaikutuksesta tuhansia kääntyi.AO6 20.3

Kristuksen edustajina apostolien tuli jättää ratkaiseva vaikutus maailmaan. Heidän vaatimattomuutensa ei tulisi vähentämään heidän vaikutustaan vaan lisäisi sitä, sillä heidän kuulijainsa ajatukset siirtyisivät heistä Vapahtajaan, joka näkymättömänä kuitenkin työskenteli heidän kanssaan. Apostolien ihmeellinen opetus samoin kuin heidän rohkea ja luottavainen puheensa vakuuttaisi kaikille, etteivät he työskennelleet omassa voimassaan vaan Kristuksen voimassa. Nöyrästi he julistaisivat, että hän, jonka juutalaiset olivat ristiinnaulinneet, oli elämän Ruhtinas, elävän Jumalan Poika, ja että hänen nimessään he suorittivat niitä tekoja, joita hänkin oli tehnyt.AO6 20.4

Jäähyväiskeskustelussaan ope- tuslastensa kanssa ristiinnaulitsemista edeltäneenä iltana Vapahtaja ei maininnut mitään kestämästään ja vielä odotettavanaan olevasta kärsimyksestä. Hän ei puhunut tulevasta nöyryytyksestään vaan koetti johtaa heidän mielensä siihen, mikä vahvistaisi heidän uskoaan, ja kiinnitti heidän katseensa eteenpäin siihen iloon, joka odottaa voittajaa. Hän iloitsi tietäessään, että hän voisi tehdä ja tulisi tekemään seuraajiensa hyväksi enemmän kuin oli luvannut, että hänestä vuotaisi rakkautta ja sääliä, mikä puhdistaa sielun temppelin ja tekee ihmiset luonteeltaan hänen kaltaisikseen, ja että Hengen voimalla varustettuna hänen totuutensa lähtisi voittajana ja voittamaan.AO6 20.5

»Tämän minä olen teille puhunut», hän sanoi, »että teillä olisi minussa rauha. Maailmassa teillä on ahdistus; mutta olkaa turvallisella mielellä: Minä olen voittanut maailman» (Joh. 16: 33). Kristus ei epäonnistunut eikä masentunut; ja opetuslasten tuli osoittaa samaa kestävää uskoa. Heidän tuli työskennellä hänen tavallaan ja riippuvaisina häneltä saatavasta voimasta. Vaikka mahdottomilta näyttävät esteet tukkisivat heidän tiensä, heidän tuli hänen armonsa avulla käydä eteenpäin joutumatta mistään epätoivoon ja toivoen kaikkea.AO6 21.1

Kristus oli täyttänyt saamansa tehtävän. Hän oli valinnut ne, joiden tuli jatkaa hänen työtään ihmisten parissa. Ja hän sanoi: »Minä olen kirkastettu heissä. Ja minä en enää ole maailmassa, ja minä tulen sinun tykösi. Pyhä Isä, varjele heidät nimessäsi, jonka sinä olet minulle antanut, että he olisivat yhtä niinkuin mekin. — Mutta minä en rukoile ainoastaan näiden edestä, vaan myös niiden edestä, jotka heidän sanansa kautta uskovat minuun, että he kaikki olisivat yhtä, - minä heissä, ja sinä minussa - että he olisivat täydellisesti yhtä, niin että maailma ymmärtäisi, että sinä olet minut lähettänyt ja rakastanut heitä, niinkuin sinä olet minua rakastanut» (Joh. 17: 10, 11, 20-23).AO6 21.2