Kehotuksia Timoteukselle

Paavali aloitti kirjeensä tervehdyksellä: »Rakkaalle pojalleni Timoteukselle. Armo, laupeus ja rauha Isältä Jumalalta ja Kristukselta Jeesukselta, meidän Herraltamme! Minä kiitän Jumalaa, jota esivanhemmistani asti palvelen puhtaalla omallatunnolla samoinkuin minä lakkaamatta muistan sinua rukouksissani öin ja päivin.»AO6 344.1

Sitten apostoli tähdensi Timoteukselle uskossa pysymisen vält-tämättömyyttä. »Minä sinua muistutan”, hän kirjoitti, »virittämään palavaksi Jumalan armolahjan, joka sinussa on minun kätteni päällepanemisen kautta. Sillä Jumala ei ole antanut meille pelkuruuden henkeä, vaan voiman ja rakkauden ja raittiuden hengen. Älä siis häpeä todistusta Herras- tamme äläkä minua, hänen vankiaan, vaan kärsi yhdessä minun kanssani vaivaa evankeliumin tähden, sen mukaan kuin Jumala antaa voimaa.» Paavali kehotti Timoteusta muistamaan, että hänet oli kutsuttu »pyhällä kutsumuksella» julistamaan hänen voimaansa, joka »toi valoon elämän ja katoamattomuuden evankeliumin kautta, jonka julistajaksi ja apostoliksi ja opettajaksi», kuten hän totesi, »minä olen asetettu. Siitä syystä minä myös näitä kärsin, enkä sitä häpeä; sillä minä tunnen hänet, johon minä uskon, ja olen varma siitä, että hän on voimallinen siihen päivään asti säilyttämään sen, mikä minulle on uskottu.»AO6 344.2

Koko pitkänä palvelusaikanaan Paavali ei ollut milloinkaan horjunut uskollisuudessaan Vapahtajaansa kohtaan. Missä ikinä hän olikin - tuimien fariseusten tai roomalaisten viranomaisten edessä, hurjistuneen kansanjoukon edessä Lystrassa tai tuomittujen syntisten edessä makedonialaisessa vankityrmässä, puhumassa järkeä pakokauhun valtaamille merimiehille haaksirikkoutuneessa aluksessa tai puolustamassa yksin henkeään Neron edessä - hän ei ollut milloinkaan hävennyt ajamaansa asiaa. Hänen kristillisen elämänsä suurena päämääränä oli ollut palvella häntä, jonka nimi oli aikanaan herättänyt hänessä halveksuntaa. Tästä päämäärästä ei minkäänlainen vastustus tai vaino ollut saanut häntä luopumaan. Hänen vaivannäön vahvistama ja uhrausten puhdistama uskonsa tuki ja vahvisti häntä.AO6 345.1

»Vahvistu siis, poikani», Paavali jatkoi, »siinä armossa, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Ja minkä olet kuullut minulta ja minkä monet ovat todistaneet, usko se luotettaville miehille, jotka sitten ovat soveliaita muitakin opettamaan. Kärsi vaivaa niinkuin ainakin jalo Kristuksen Jeesuksen sotamies.»AO6 345.2

Todellinen Jumalan palvelija ei kavahda vaikeuksia eikä vastuuta. Ehtymättömästä lähteestä hän ammentaa kestävyyttä, joka auttaa häntä kohtaamaan ja voittamaan kiusaukset ja suorittamaan Jumalan hänelle asettamat velvollisuudet. Tuosta lähteestä riittää jokaiselle, joka vilpittömästi etsii jumalallista voimaa. Hänen saamansa armo on luonteeltaan sellaista, että se lisää hänen kykyään tuntea Jumala ja hänen Poikansa. Hänen sielussaan on harras halu palvella Mestaria otollisesti. Ja sitä mukaa kuin hän etenee kristillisellä tiellä, hän vahvistuu »siinä armossa, joka on Kristuksessa Jeesuksessa». Se armo kannustaa häntä todistamaan uskollisesti kaikesta siitä, mitä hän on kuullut. Hän ei halveksi eikä ylenkatso tietoa, jota on saanut Jumalalta, vaan uskoo sen tiedon luotettaville henkilöille, jotka puolestaan opettavat muita.AO6 345.3

Tässä viimeisessä Timoteukselle lähettämässään kirjeessä Paavali osoitti tälle nuoremmalle työntekijälle korkean ihanteen ja muistutti niistä velvollisuuksista, jotka hänelle Kristuksen palvelijana kuuluivat. »Pyri osoittautumaan Jumalalle semmoiseksi, joka koetukset kestää», apostoli kirjoitti, »työntekijäksi, joka ei työtään häpeä, joka oikein jakelee totuuden sanaa.» »Pakene nuoruuden himoja, harrasta vanhurskautta, uskoa, rakkautta, rauhaa niiden kanssa, jotka huutavat avuksensa Herraa puhtaasta sydämestä. Mutta vältä tyhmiä ja taitamattomia väittelyjä, sillä tiedäthän, että ne synnyttävät riitoja. Mutta Herran palvelijan ei sovi riidellä, vaan hänen tulee olla lempeä kaikkia kohtaan, kyetä opet-tamaan ja pahaa kärsimään; hänen tulee sävyisästi ojentaa vas-tustelijoita; ehkäpä Jumala antaa heille mielenmuutoksen, niin että tulevat tuntemaan totuuden.»AO6 345.4