Loading...
Larger font
Smaller font
Copy
Print
Contents
Alfa Ja Omega, vol. 6 - Contents
  • Results
  • Related
  • Featured
No results found for: "".
  • Weighted Relevancy
  • Content Sequence
  • Relevancy
  • Earliest First
  • Latest First
    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents

    Oman puutteellisuuden tunto

    Kukaan apostoleista ja profeetoista ei ikinä väittänyt itseään syn-nittömäksi. Ihmiset, jotka ovat eläneet lähinnä Jumalaa, ihmiset, jotka mieluummin vaaransivat henkensä kuin tietäen tekivät jonkin vääryyden, ihmiset, joita Jumala on kunnioittanut suomalla heille jumalallista valoa ja voimaa, ovat tunnustaneet luontonsa syntisyyden. He eivät ole panneet luottamustaan lihaan, eivät ole väittäneet olevansa vanhurskaita omasta ansiostaan, vaan he ovat luottaneet täydellisesti Kristuksen vanhurskauteen.AO6 386.3

    Näin on oleva kaikkien, jotka katsovat Kristukseen. Mitä lähemmäksi Jeesusta tulemme ja mitä selkeämmin tajuamme hänen luonteensa puhtauden, sitä selkeämmin näemme synnin kauhistavan synnillisyyden ja sitä vähäisemmäksi käy halumme ylistää itseämme. Sielumme ojentautuu alati Jumalan puoleen, ja alati vilpittöminä ja murtuneina tunnustamme syntimme ja nöyrrytämme sydämemme hänen edessään. Jokaisella kristillisen vaelluksemme askelella katumuksemme vain syvenee. Silloin tiedämme, että olemme kelvollisia yksin Kristuksessa, ja tunnustamme apostolin tavoin: »Minä tiedän, ettei minussa, se on minun lihassani, asu mitään hyvää.» »Pois se minusta, että minä muusta kerskaisin kuin meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen rististä, jonka kautta maailma on ristiinnaulittu minulle, ja minä maailmalle» (Room. 7: 18; Gal. 6: 14).AO6 386.4

    Tallettakoot kirjurienkelit muistiin Jumalan kansan pyhiä taisteluja ja kamppailuja, kirjoittakoot he muistiin heidän rukouksensa ja kyynelensä, mutta älköön Jumalaa häväistäkö tällaisella ihmissuvun julistuksella: »Minä olen synnitön; minä olen pyhä.» Pyhittynyt suu ei milloinkaan lausu tällaisia julkeita sanoja.AO6 387.1

    Apostoli Paavali oli temmattu kolmanteen taivaaseen ja hän oli nähnyt ja kuullut sellaista, mitä ei ollut lupa paljastaa, mutta silti hän lausuu vaatimattomasti: »Ei niin, että jo olisin sen saavuttanut tai että jo olisin tullut täydelliseksi, vaan minä riennän sitä kohti » (Fil. 3: 12). Kirjoittakoot taivaan enkelit Paavalin voitoista uskon jalossa taistelussa. Iloitkoon taivas hänen vakaasta vaellukses- taan taivasta kohti ja siitä, että hän katsoo kaiken muun roskaksi pitäessään voittopalkintoa silmäinsä edessä. Enkelit riemuitsevat kertoessaan hänen voitoistaan, mutta Paavali ei kerskaa saavutuksillaan. Paavalin asenne on se asenne, joka jokaisen Kristuksen seuraajan tulisi omaksua raivatessaan tietänsä kilvoitellen kuolemattomuuden kruunusta.AO6 387.2

    Niiden, jotka ovat taipuvaisia ylvästelemään pyhyydellään, tulisi katsoa Jumalan lain kuvastimeen. Kun he näkevät sen laajat vaatimukset ja ymmärtävät, että sen tehtävänä on paljastaa sydämen aivoitukset ja aikeet, he eivät kerskaa synnittömyydellä. »Jos sanomme», Johannes toteaa, erottamatta itseänsä veljistään, »ettei meillä ole syntiä, niin me eksytämme itsemme, ja totuus ei ole meissä.» »Jos sanomme, ettemme ole syntiä tehneet, niin me teemme hänet valhettelijaksi, ja hänen sanansa ei ole meissä.» »Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä» (1 Joh. 1: 8, 10,9).AO6 388.1

    On sellaisia, jotka sanovat olevansa pyhiä, jotka julistavat olevansa kokonaan Herran, jotka vaativat oikeutta Jumalan lupauksiin, vaikka kieltäytyvät osoittamasta kuuliaisuutta hänen käskyilleen. Nämä lain rikkojat vaativat itselleen osaa kaikesta, mitä Jumalan lapsille on luvattu. Mutta tässä he menettelevät omavaltaisesti, sillä Johannes selittää, että todellinen rakkaus Jumalaa kohtaan ilmenee kuuliaisuutena kaikille hänen käskyilleen. Ei riitä, että uskomme totuuden teo-reettiseen puoleen, että sanomme uskovamme Kristukseen, että uskomme ettei Jeesus ollut petkuttaja ja ettei Raamatun edustama uskonto ole viekkaasti sommiteltua tarua. »Joka sanoo: ‘Minä tunnen hänet’, eikä pidä hänen käskyjänsä», Johannes kirjoitti, »se on valhettelija, ja totuus ei ole hänessä. Mutta joka pitää hänen sanansa, hänessä on Jumalan rakkaus totisesti täydelliseksi tullut. Siitä me tiedämme, että me hänessä olemme.» »Joka pitää hänen käskynsä, se pysyy Jumalassa ja Jumala hänessä» (1 Joh. 2:4, 5; 3: 24).AO6 388.2

    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents