Jeesus nuhtelee kirjoitusten tuntemattomuudesta

Aika, paikka, tilanne, läsnäolijain kiihkeät tunteet, nämä kaikki tekivät Jeesuksen sanat neuvoston edessä vielä vaikuttavammiksi. Valtion korkeimmat hengelliset viranomaiset tavoittelivat hänen henkeään, hänen, joka selitti olevansa Israelin uudistaja. Sapatin Herra oli haastettu maallisen tuomioistuimen eteen vastaamaan syytökseen sapattikäskyn rikkomisesta. Kun hän pelottomasti julisti, mikä hänen tehtävänsä oli, hänen tuomarinsa katsoivat häntä hämmästyneinä ja raivoissaan, mutta eivät voineet vastata hänelle mitään. He eivät voineet tuomita häntä. Hän kielsi pappien ja rabbiinien oikeuden kuulustella häntä tai sekaantua hänen työhönsä. Heille ei ollut annettu mitään sellaista valtaa. Heidän vaatimuksensa perustuivat heidän omaan ylpeyteensä ja kopeuteensa. Hän kieltäytyi tunnustamasta itseään syylliseksi heidän syytökseensä tai antautumasta heidän tutkittavakseen.AO4 176.2

Sen sijaan, että olisi pyytänyt anteeksi tekoa, josta he häntä syyttivät, tai perustellut sitä, Jeesus kääntyi hallitusmiesten puoleen, ja syytetystä tuli syyttäjä. Hän nuhteli heitä sydämen kovuudesta ja siitä, etteivät he tunteneet kirjoituksia. Hän sanoi, että he olivat hylänneet Jumalan sanan, koska he olivat hylänneet hänet, jonka Jumala oli lähettänyt. »Te tutkitte kirjoituksia, sillä teillä on mielestänne niissä iankaikkinen elämä, ja ne juuri todistavat minusta » (Joh. 5: 39).AO4 176.3

Jokainen Vanhan testamentin sivu, sisälsipä se historiaa, lakia tai ennustuksia, säteilee Jumalan Pojan kirkkauden valoa. Juutalaisuuden koko järjestelmä, niin pitkälle kuin siinä oli Jumalan antamia säädöksiä, sisälsi pelkkää ennustusta evankeliumista. Kristuksesta »kaikki profeetat todistavat » (Ap.t. 10: 48). Aadamille annetusta lupauksesta alkaen, halki patriarkkojen ajan ja lakitalouden näkyivät taivaan kirkkaassa valossa Lunastajan jäljet. Näkijät katselivat Beetlehemin tähteä, Rauhanruhtinasta, kun tulevat tapahtumat salaperäisenä kuvasarjana kulkivat heidän silmiensä editse. Jokainen uhri kuvasi Kristuksen kuolemaa. Jokaisen suitsutuspilven mukana hänen vanhurskautensa kohosi korkeuteen. Jokainen juhlatorvi kaiutti hänen nimeään. Hänen kirkkautensa asui kaikkeinpyhimmän pelottavassa salaperäisyydessä.AO4 176.4

Juutalaiset omistivat pyhät kirjoitukset, ja he luulivat, että heillä sanan pelkässä ulkonaisessa tuntemisessa olisi iankaikkinen elämä. Mutta Jeesus sanoi: »Ei teillä ole hänen sanaansa teissä pysyväisenä. »Hylättyään Kristuksen hänen sanassaan he hylkäsivät hänet hänen persoonassaan. »Te ette tahdo tulla minun tyköni», hän lausui, »että saisitte elämän.»AO4 177.1

Juutalaiset johtomiehet olivat tutkineet Messiaan valtakuntaa koskevia ennustuksia, mutta he eivät olleet tehneet tätä vilpittömästi haluten tulla tuntemaan totuuden, vaan löytääkseen todistuksia kunnianhimoisten toiveittensa tueksi. Kun Kristus tuli päinvastaisella tavalla, kuin he olivat toivoneet, eivät he tahtoneet ottaa hänta vastaan, ja itseään puolustaakseen he koettivat osoittaa hänen olevan petturi. Kun he kerran olivat astuneet jalkansa tälle tielle, oli saatanan helppo vahvistaa heidän vastarintaansa Kristusta vastaan. Juuri ne hänen sanansa, jotka olisi tullut ottaa vastaan todistuksena hänen jumaluudestaan, käännettiin häntä vastaan. Näin he muuttivat Jumalan totuuden valheeksi, ja mitä selvemmin Vapahtaja puhui heille laupeudentöittensä välityksellä, sitä päättävämmin he vastustivat valoa.AO4 177.2

Jeesus sanoi: »En minä ota vastaan kunniaa ihmisiltä. »Hän ei halunnut neuvoston vaikutusvaltaa tai heidän hyväksymistään. Siitä hän ei saisi mitään kunniaa. Hänellä oli taivaan antama kunnia ja arvovalta. Jos hän vain olisi tahtonut, niin enkelit olisivat tulleet osoittamaan hänelle kunnioitusta, ja Isä olisi jälleen todistanut hänen jumaluutensa. Mutta heidän itsensä tähden, kansan tähden, jonka johtajia he olivat, hän toivoi juutalaisten johtomiesten käsittävän hänen luonteensa ja vastaanottavan ne siunaukset, joita hän tuli heille tuomaan.AO4 177.3

»Minä olen tullut Isäni nimessä, ja te ette ota minua vastaan; jos toinen tulee omassa nimessään, niin hänet te otatte vastaan. »Jeesus tuli Jumalan arvovallalla, hän oli Jumalan kuva, hän täytti hänen sanansa ja etsi hänen kunniaansa, eivätkä Israelin johtajat kuitenkaan ottaneet häntä vastaan. Mutta kun tulisi toisia, jotka ulkonaisesti omaksuisivat Kristuksen osan, mutta toimisivat omasta tahdostaan ja etsisivät omaa kunniaansa, heidät otettaisiin vastaan. Miksi? Koska se, joka etsii omaa kunniaansa, vetoaa toisten itsekorotushaluun. Sellainen voisi herättää vastakaikua juutalaisissa. He ottaisivat vastaan väärän opettajan, koska tämä imartelisi heidän ylpeyttään hyväksymällä heidän mieliajatuksensa ja perimätapansa. Mutta Kristuksen opetus ei käynyt yhteen heidän käsitystensä kanssa. Se oli hengellistä ja vaati oman minän uhraamista, siksi he eivät tahtoneet ottaa sitä vastaan. He eivät tunteneet Jumalaa, ja hänen äänensä, joka puhui Kristuksen välityksellä, oli heille vieras.AO4 177.4

Eikö tämä sama toistu meidänkin aikanamme? Eivätkö monet, vieläpä uskonnolliset johtajat, paaduta sydäntään Pyhää Henkeä kohtaan ja näin tee itselleen mahdottomaksi tuntea Jumalan ääntä? Eivätkö he hylkää Jumalan sanaa voidakseen säilyttää omat perimätapansa?AO4 177.5

»Sillä jos te Moosesta uskoisitte», Jeesus sanoi, »niin te uskoisitte minua; sillä minusta hän on kirjoittanut. Mutta jos te ette usko hänen kirjoituksiaan, kuinka te uskoisitte minun sanojani? » Kristus oli puhunut Israelille Mooseksen välityksellä. Jos he olisivat kuunnelleet sitä jumalallista ääntä, joka puhui heidän suuren johtajansa kautta, he olisivat tunteneet sen Kristuksen opetuksissa. Jos he olisivat uskoneet Moosesta, he olisivat uskoneet häntä, josta Mooses kirjoitti.AO4 178.1

Jeesus tiesi pappien ja rabbiinien päättäneen riistää hänen henkensä, ja kuitenkin hän esitti heille selvästi yhteytensä Isän kanssa ja suhteensa maailmaan. He näkivät, ettei heidän vastarintansa häntä kohtaan ollut puolustettavissa, mutta heidän verinen vihansa ei kuitenkaan sammunut. Pelko valtasi heidät, kun he näkivät hänen toiminnassaan ilmenevän vakuuttavan voiman, mutta he vastustivat hänen vetoomuksiaan ja sulkeutuivat pimeyteen.AO4 178.2

He olivat silminnähtävästi epäonnistuneet yrittäessään tehdä Jeesuksen arvovallan tyhjäksi tai kääntää kansan kunnioituksen ja huomion pois hänestä, sillä monet uskoivat hänen sanansa. Hallitusmiehet itsekin olivat syvästi tunteneet oman syyllisyytensä, jota hän oli teroittanut heidän omalletunnolleen, mutta tämä teki heidät yhä katkerammiksi häntä kohtaan. He olivat päättäneet riistää hänen henkensä. He lähettivät sanansaattajia kaikkialle maahan varoittamaan kansaa Jeesuksesta petturina. Vakoojia lähetettiin tarkkaamaan häntä ja kertomaan, mitä hän sanoi ja teki. Kallis Vapahtaja seisoi jo varmasti ristin varjossa.AO4 178.3