Loading...
Larger font
Smaller font
Copy
Print
Contents
Alfa Ja Omega, vol. 4 - Contents
  • Results
  • Related
  • Featured
No results found for: "".
  • Weighted Relevancy
  • Content Sequence
  • Relevancy
  • Earliest First
  • Latest First
    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents

    Hääjuhlan ihmeen vaikutus ja merkitys

    Kun häävieraat huomauttivat viinin erinomaisuudesta, ruvettiin asiaa tiedustelemaan, ja silloin saatiin palvelijoilta selville suoritettu ihme. Kaikki hämmästyivät niin, etteivät vähään aikaan muistaneet häntä, joka oli tämän ihmeteon suorittanut. Kun he vihdoin rupesivat häntä etsimään, huomattiin hänen poistuneen niin äänettömästi, etteivät edes hänen opetuslapsensa olleet sitä huomanneet.AO4 120.5

    Ihmisten huomio kiintyi nyt opetuslapsiin. Nyt heillä oli ensimmäinen tilaisuus tunnustaa uskonsa Jeesukseen. He kertoivat mitä he olivat Jordanin rannalla nähneet ja kuulleet, ja monessa sydämessä syttyi toivo, että Jumala oli herättänyt kansalleen vapauttajan. Kertomus ihmetyöstä levisi koko seudulle ja kantautui Jerusalemiin asti. Uudella innolla papit ja vanhimmat tutkivat Kristuksen tuloon viittaavia ennustuksia. Heillä oli harras halu saada tietää jotakin tämän uuden opettajan tehtävästä, joka niin vaatimattomalla tavalla esiintyi kansan keskellä.AO4 120.6

    Kristuksen toiminta oli juutalaisten vanhimpien toiminnan selvä vastakohta. He noudattivat tarkoin perimätapoja ja muotomenoja, ja tämä oli tukahduttanut kaiken todellisen ajatuksen ja toiminnan vapauden. He elivät lakkaamattomassa saastumisen pelossa. Välttääkseen kosketusta »epäpuhtaitten » kanssa he pysyttelivät erillään ei vain pakanoista, vaan suurimmasta osasta omaa kansaansakin koettamatta millään tavoin olla heille hyödyksi tai voittaa heidän ystävyyttään. Antamalla ajatustensa viipyä näissä asioissa he olivat saaneet aikaan sen, että heidän mielensä oli käynyt ahtaaksi ja koko heidän elämänpiirinsä kutistunut. Heidän esimerkkinsä oli omiaan levittämään itsekkyyttä ja suvaitsemattomuutta kaikkien kansanluokkien keskuuteen.AO4 121.1

    Jeesus aloitti uudistustyönsä osoittamalla syvää myötätuntoa ihmiskuntaa kohtaan. Samalla kun hän osoitti mitä suurinta kunnioitusta Jumalan lakia kohtaan, hän moitti fariseusten tekohurskautta ja koetti vapauttaa ihmisiä heitä sitovista mielettömistä säännöistä. Hän koetti murtaa ne muurit, jotka erottivat eri yhteiskuntaluokkia toisistaan, liittääkseen ihmiset yhden perheen jäseniksi. Hänen läsnäolonsa hääjuhlassa oli ensimmäinen askel tähän suuntaan.AO4 121.2

    Jumala oli määrännyt Johannes Kastajan asumaan erämaassa, jotta hän varjeltuisi pappien ja rabbiinien vaikutukselta ja valmistuisi erikoistehtäväänsä varten. Mutta hänen ankaraa itsekuriaan ja eristäytymistään ei ollut tarkoitettu kansalle esimerkiksi. Ei Johannes itsekään ollut pyytänyt kuulijoitaan jättämään entistä tointaan. Hän pyysi heitä todistamaan parannuksenteostaan olemalla uskollisia Jumalalle siinä paikassa, johon hän oli heidät kutsunut.AO4 121.3

    Jeesus moitti itsehemmottelua kaikissa muodoissa, mutta kuitenkin hän luonnostaan harrasti seuraelämää. Hän nautti kaikkien ihmisluokkien vieraanvaraisuutta, kävi rikkaitten ja köyhien, oppineiden ja oppimattomien kodissa ja koetti kohottaa heidän ajatuksensa arkielämän asioista hengellisiin ja iankaikkisiin asioihin. Hän ei sallinut mitään huikentelua, eikä maailmallisen kevytmielisyyden varjoakaan näkynyt hänen käytöksessään. Mutta hän nautti viattomasta ilosta ja pyhitti läsnäolollaan seurustelutilaisuudet. Juutalainen hääjuhla oli vaikuttava tilaisuus, eikä sen ilo ollut Ihmisen Pojalle vastenmielistä. Ottamalla osaa tähän juhlaan Jeesus kunnioitti avioliittoa jumalal- lisena säädöksenä.AO4 121.4

    Sekä Vanhassa että Uudessa testamentissa aviosuhdetta käytetään kuvaamaan sitä hellää ja pyhää yhteyttä, joka vallitsee Kristuksen ja hänen kansansa välillä. Jeesuksen ajatuksissa hääjuhlan riemu viittasi eteenpäin siihen ilon päivään, jolloin hän on tuova morsiamensa Isänsä kotiin ja lunastetut yhdessä Lunastajan kanssa istuvat Karitsan hääaterialle. Hän sanoo: »Niinkuin ylkä iloitsee morsiamesta, niin sinun Jumalasi iloitsee sinusta. » »Ei sinua enää sanota ‘hyljätyksi’, vaan sinua kutsutaan ‘minun rakkaakseni’ sillä Herra rakastaa sinua. » »Hän ilolla iloitsee sinusta, hän on ääneti, sillä hän rakastaa sinua. Hän sinusta riemulla riemuitsee » (Jes. 62: 5, 4; Sef. 3: 17). Kun apostoli Johanneksen suotiin näyssä katsella taivaallisia, hän kirjoitti: »Ja minä kuulin ikäänkuin kansan paljouden äänen ja ikäänkuin paljojen vetten pauhinan ja ikäänkuin suuren ukkosenjylinän sanovan: ‘Halleluja! Sillä Herra, meidän Jumalamme, Kaikkivaltias, on ottanut hallituksen. Iloitkaamme ja riemuitkaamme ja antakaamme kunnia hänelle, sillä Karitsan häät ovat tulleet, ja hänen vaimonsa on itsensä valmistanut.’ » »Autuaat ne, jotka ovat kutsutut Karitsan hääaterialle! » (Ilm. 19: 6, 7, 9).AO4 122.1

    Jeesus käsitti, että jokaiselle sielulle tuli lähettää kutsu saapua hänen valtakuntaansa. Hän löysi tien ihmisten sydämeen vaeltaen heidän keskuudessaan ja toivoen heidän parastansa. Hän etsi heitä avoimilla kaduilla, yksityisasunnoissa, veneissä, synagoogassa, järven rannoilla ja hääjuhlassa. Hän kohtasi heidät heidän jokapäiväisissä tehtävissään ja osoitti mielenkiintoa heidän maallisia asioitaan kohtaan. Hän opetti heitä heidän kodeissaan ja sai näin kokonaiset perheet jumalallisen läsnäolonsa vaikutuksen alaisiksi. Hänen voimakas henkilökohtainen myötätuntonsa voitti sydämet. Hän vetäytyi usein vuorille yksinään rukoilemaan, mutta sen hän teki vain valmistuakseen tehtäväänsä, jota hänen tuli suorittaa ihmisten keskuudessa maailman hyörinässä. Näiltä retkiltään hän palasi parantamaan sairaita, opettamaan tietämättömiä ja kirvoittamaan saatanan vankien kahleet.AO4 122.2

    Jeesus kasvatti opetuslapsiaan henkilökohtaisen kanssakäymisen ja seurustelun avulla. Joskus hän opetti heitä istuen heidän keskellään vuorenrinteellä, joskus hän taas paljasti heille Jumalan valtakunnan salaisuuksia meren rannalla tai vaeltaessaan heidän kanssaan tietä pitkin. Hän ei saarnannut, kuten nykyaikana tehdään. Kaikkialla, missä sydämet olivat avoinna vastaanottamaan jumalallista sanomaa, hän julisti pelastuksen tien totuuksia. Hän ei käskenyt opetuslapsiaan tekemään sitä tai tätä, vaan sanoi: »Seuratkaa minua. »Matkustelussaan sekä maaseudulla että kaupungeissa hän otti heidät mukaansa, jotta he näkisivät, kuinka hän opetti kansaa. Hän piti heidän harrastuksiaan ominaan, ja he ryhtyivät työskentelemään hänen kanssaan.AO4 123.1

    Kaikkien, jotka saarnaavat Jumalan sanaa, ja kaikkien, jotka ovat vastaanottaneet hänen armonsa evankeliumin, tulisi seurata Kristuksen esimerkkiä hänen osallistuessaan ihmisten harrastuksiin. Me emme saa kieltäytyä seurustelemasta ihmisten kanssa. Meidän ei tule eristäytyä toisista. Saavuttaaksemme kaikki ihmisluokat meidän tulee kohdata heidät siellä, missä he ovat. Harvoin he omasta aloitteestaan tulevat etsimään meitä. Jumalallinen totuus ei kosketa ihmissydämiä vain saarnatuolista julistettuna. On toinenkin työkenttä, joka on ehkä vaatimattomampi, mutta aivan yhtä lupaava. Se on alhaisten majoissa ja suurten palatseissa, vieraanvaraisen pöydän ääressä ja siellä, missä kokoonnutaan nauttimaan viattomasta ilosta toisten seurassa.AO4 123.2

    Kristuksen opetuslapsina meidän ei tule liittyä maailmaan vain nautinnonhalusta osallistuaksemme sen turhuuteen. Sellainen seurustelu tuottaa vain vahinkoa. Emme koskaan saa sanoillamme tai teoillamme, vaikenemisellamme tai läsnäolollamme hyväksyä syntiä. Meidän on vietävä Jeesus kanssamme minne menemmekin ja kerrottava toisille kalliista Vapahtajastamme. Mutta ne, jotka koettavat säilyttää uskontonsa kätkemällä sen kivimuurien sisään, kadottavat kalliit tilaisuudet tehdä hyvää. Ihmisten välisen seurustelun kautta kristillisyys joutuu kosketuksiin maailman kanssa. Jokaisen, joka on vastaanottanut taivaallista valoa, on kir- kastettava niiden polkua, jotka eivät tunne Elämän valoa.AO4 123.3

    Meidän kaikkien tulisi olla Jeesuksen todistajia. Kristuksen armon pyhittämä seurustelu on saatava sellaiseksi, että sillä voitetaan sieluja Kristukselle. Näyttäkäämme maailmalle, ettemme itsekkäästi harrasta vain omia etujamme, vaan että haluamme toistenkin osallistuvan siunauksistamme ja etuoikeuksistamme. Näyttäkäämme heille, ettei uskontomme tee meitä säälimättömiksi tai vaativaisiksi. Kaikkien, jotka tunnustavat löytäneensä Kristuksen, tulee hänen tavallaan palvella toisia ihmisiä.AO4 124.1

    Meidän ei tule koskaan antaa maailmalle sitä väärää käsitystä, että kristityt ovat synkkiä ja onnettomia ihmisiä. Jos silmämme ovat kiinnitettyinä Jeesukseen, näemme säälivän Vapahtajamme, ja hänen kasvojensa kirkkaus luo valoaan tiellemme. Missä hänen henkensä hallitsee, siellä vallitsee rauha. Ja siellä on myös iloa, sillä siellä on tyyntä, pyhää luottamusta Jumalaan.AO4 124.2

    Kristus on tyytyväinen seuraajiinsa, kun he osoittavat, että vaikka he ovat ihmisiä, he ovat jumalallisesta luonnosta osallisia. He eivät ole kuvapatsaita vaan eläviä ihmisiä. Kun Jumalan armon kaste lankeaa elvyttävänä heidän sydämeensä, se avautuu Vanhurskauden auringon säteille. Sen valon, joka heihin säteilee, he heijastavat toisille Kristuksen rakkautta säteilevillä teoillaan.AO4 124.3

    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents