Jeesus hajottaa kansanjoukon

Kansa ryhtyy innokkaasti toteuttamaan tarkoitustaan, mutta Jeesus huomaa, mitä on tekeillä, ja ymmärtää paremmin kuin kansa, mikä olisi sellaisen yrityksen seuraus. Nytkin jo papit ja hallitusmiehet vainoavat hänen henkeään. He syyttävät häntä siitä, että hän viekoitelee kansan pois heidän luotaan. Väkivalta ja kapina seuraisivat yritystä panna hänet valtaistuimelle, ja hengellisen valtakunnan työ estyisi. Liike on tukahdutettava viipymättä. Jeesus kutsuu opetuslapsensa ja käskee heidän ottaa veneen ja heti palata Kapernaumiin ja jättää hänet laskemaan kansan luotaan.AO4 322.1

Ei koskaan Kristuksen antama käsky ollut tuntunut niin mahdottomalta täyttää. Opetuslapset olivat kauan toivoneet yleistä liikettä, jonka avulla Jeesus saataisiin valtaistuimelle, eivätkä he voineet kestää ajatusta, että kaikki tämä into raukeaisi tyhjiin. Kansanjoukot, jotka olivat kokoontuneet viettämään pääsiäistä, olivat halukkaita näkemään uuden profeetan. Hänen seuraajistaan tämä oli kultainen tilaisuus asettaa heidän rakastettu Mestarinsa Israelin valtaistuimelle. Tämän houkuttelevan ajatuksen vallassa heidän oli vaikea lähteä pois ja jättää Jeesus yksin autiolle rannalle. He vastustivat tätä toimenpidettä, mutta Jeesus puhui nyt sellaisella arvovallalla, jota hän ei ollut koskaan käyttänyt heitä kohtaan. He käsittivät, että enempi vastustus heidän puoleltaan olisi turhaa, ja äänettöminä he kääntyivät pois lähteäkseen merelle.AO4 322.2

Sitten Jeesus käskee kansanjoukon hajaantua, ja hänen esiintymisensä on niin päättäväistä, ettei kansa uskalla vastustaa. Ylistyksen ja kunnioituksen sanat kuolevat heidän huulilleen. Juuri kun he ovat lähestymässä häntä tarttuakseen häneen, heidän askelensa pysähtyvät, ja iloinen, innokas ilme heidän kasvoiltaan häviää. Tuossa joukossa on voimakastahtoisia ja päättäväisiä miehiä, mutta Jeesuksen kuninkaallinen ryhti ja hänen muutamat rauhalliset käskysanansa vaientavat melun ja murskaavat heidän suunnitelmansa. He tuntevat hänessä voiman, joka on kaikkea maallista arvovaltaa korkeampi, ja sanaakaan lausumatta he alistuvat.AO4 322.3