Jumalan opettamana

Jeesuslapsi ei saanut opetusta synagoogakouluissa. Hänen äitinsä oli hänen ensimmäinen inhimillinen opettajansa. Hänen huuliltaan ja profeettain kirjakääröistä hän oppi taivaallisia asioita. Juuri samat sanat, jotka hän itse oli puhunut Moosekselle Israelia varten, hän sai nyt oppia äitinsä polvella. Vartuttuaan lapsesta nuorukaiseksi hän ei etsinyt opetusta rabbiinien kouluista. Hän ei tarvinnut opetusta sellaisista lähteis- tä, sillä Jumala oli hänen opettajansa.AO4 49.2

Kysymys, joka Vapahtajalle tehtiin hänen toimintansa aikana: »Kuinka tämä osaa kirjoituksia, vaikka ei ole oppia saanut? » (Joh. 7: 15), ei merkitse sitä, ettei Jeesus olisi osannut lukea, vaan ainoastaan sitä, ettei hän ollut saanut rabbiinien kasvatusta. Koska hän hankki tietoja samalla tavalla kuin mekin, hänen tarkka raamatuntuntemuksensa osoittaa, kuinka ahkerasti hän lapsuudessaan tutki Jumalan sanaa. Ja hänen edessään oli avoinna Jumalan luomistekojen suuri kirjasto. Hän, joka oli luonut kaiken, tutkisteli opetuksia, joita hänen oma kätensä oli kirjoittanut maahan, mereen ja taivaalle. Kaukana maailman epäpyhistä teistä hän keräsi tietovarastonsa suoraan luonnosta. Hän tutki kasvien ja eläinten elämää ja ihmiselämää. Varhaisesta lapsuudestaan asti hänen elämällään oli vain yksi tarkoitus: Hän eli ollakseen siunaukseksi toisille. Tähän hän sai apua luonnosta, sillä uusia ajatuksia ja menettelytapoja tuli hänen mieleensä hänen tutkistellessaan kasvien ja eläinten elämää. Hän koetti aina saada näkyvistä asioista kuvauksia, joiden avulla voisi esittää Jumalan eläviä sanoja. Vertaukset, joiden avulla hän toimintansa aikana mielellään esitti opetuksiaan, osoittavat, miten avoin hänen henkensä oli luonnon vaikutukselle ja miten hän jokapäiväisestä elämästään ja ympäristöstään keräsi hengellisiä opetuksia.AO4 50.1

Näin Jeesukselle selvisi Jumalan sanan ja Jumalan tekojen merkitys, kun hän koetti päästä käsittämään kaiken perusteet. Taivaalliset olennot seurasivat häntä, ja hän harrasti pyhiä ajatuksia ja yhteyttä taivaan kanssa. Siitä asti, kun hänen ymmärryksensä alkoi kasvaa, hän edistyi hengellisyydessä ja totuuden tuntemisessa.AO4 50.2

Jokainen lapsi voi hankkia tietoja, kuten Jeesus teki. Kun koetamme päästä tuntemaan taivaallisen Isämme hänen sanansa välityksellä, enkelit tulevat meitä lähelle, ymmärryksemme lisääntyy, luonteemme puhdistuu ja jalostuu. Tulemme yhä enemmän Vapahtajamme kaltaisiksi. Katsellessamme sitä, mikä luonnossa on suurta ja kaunista, ajatuksemme suuntautuvat Jumalaan. Samalla kun mielemme valtaa kunnioitus, sielumme elpyy joutuessaan kosketukseen Kaikkivaltiaan kanssa hänen tekojensa välityksellä. Rukousyhteys Jumalan kanssa kehittää henkisiä ja siveellisiä voimia, ja hengelliset kykymme kasvavat antaessamme ajatustemme viipyä hengellisissä asioissa.AO4 51.1

Jeesus eli elämänsä sopusoinnussa Jumalan kanssa. Lapsena hän ajatteli ja puhui lapsen tavoin, mutta ei ainoakaan synnin tahra turmellut hänessä olevaa Jumalan kuvaa. Kuitenkaan hän ei ollut vapaa kiusauksista. Nasaretin asukkaat olivat tulleet sananlaskuksi pahuutensa tähden. Miten alas heidät arvioitiin, ilmenee Natanaelin kysymyksestä: »Voiko Nasaretista tulla mitään hyvää? » (Joh. 1: 46). Jeesus pantiin paikkaan, jossa hänen luonteensa joutuisi koetukselle. Hänen oli välttämätöntä olla aina varuillaan säilyttääkseen puhtau tensa. Hän oli samojen taistelujen alainen, joihin mekin joudumme, voidakseen olla meille esimerkkinä lapsuudessa, nuoruudessa ja miehuudessa.AO4 51.2

Saatana ponnisteli väsymättä voittaakseen Nasaretin lapsen. Jeesus oli varhaisimmasta lapsuudestaan asti taivaan enkelien vartioima, ja kuitenkin hänen elämänsä oli yhtä ainoata taistelua pimeyden voimia vastaan. Pimeyden ruhtinasta loukkasi ja kiusasi se, että maailmassa oli yksi, jonka elämä oli vapaa synnin turmeluksesta. Hän ei jättänyt mitään keinoja käyttämättä kietoakseen Jeesuksen pauloihinsa. Ei ainoakaan ihmislapsi koskaan joudu elämään pyhää elämää niin ankarissa taisteluissa kiusauksia vastaan kuin Vapahtajamme.AO4 51.3

Jeesuksen vanhemmat olivat köyhiä ja riippuvaisia jokapäiväisestä työstään. Hänelle oli tuttua köyhyys, kieltäymys ja puute. Tämä kokemus muodostui hänelle suojaksi. Hänen ahkerassa elämässään ei ollut joutohetkiä, jolloin kiusaaja olisi voinut häntä lähestyä. Ei hänellä ollut liikaa aikaa, mikä olisi johtanut hänet huonoon seuraan. Hän sulki tien kiusaajalta, mikäli se suinkin oli mahdollista. Ei hyöty eikä nautinto, ei kiitos eikä moite saanut häntä suostumaan mihinkään, mikä oli väärää. Hänellä oli viisautta nähdä paha ja voimaa vastustaa sitä.AO4 51.4

Kristus oli ainoa synnitön olento, joka koskaan on maan päällä elänyt, ja kuitenkin hän eli melkein kolmekymmentä vuotta Nasaretin syntisten asukkaiden keskellä. Tämä seikka on nuhde niille, jotka ajattelevat olevansa riippuvaisia paikasta, varallisuudesta tai menestyksestä voidakseen elää moitteetonta elämää. Kiusaukset, köyhyys ja vastoinkäymiset ovat juuri sitä kasvatusta, jota tarvitaan puhtauden ja lujuuden saavuttamiseksi.AO4 52.1