Luku 5—Alttarin edessä

Noin neljäkymmentä päivää Kristuksen syntymän jälkeen Joosef ja Maria veivät hänet Jerusalemiin asettaakseen hänet Herran eteen ja uhratakseen uhrin. Tämä oli juutalaisten lain mukaista, ja ihmisen sijaisena Kristuksen täytyi mukautua noudattamaan jokaista lain yksityiskohtaa. Hän oli jo ollut ympärileikattavana ikään kuin takeeksi lainkuuliaisuudestaan.AO4 33.1

Uhrina äidin puolesta laki vaati vuoden vanhan karitsan polttouhriksi ja kyyhkysenpojan tai metsäkyyhkysen syntiuhriksi. Mutta laki määräsi, että jos vanhemmat olivat liian köyhiä tuodakseen karitsan, kelpaisi pari metsäkyyhkystä tai kyyhkysenpoikaa, toinen polttouhriksi ja toinen syntiuhriksi.AO4 33.2

Herralle annettavien uhrien piti olla virheettömiä. Nämä uhrit kuvasivat Kristusta, ja tästä käy selville, että hän itse oli vailla fyysisiä vikoja. Hän oli »virheetön ja tahraton karitsa » (1 Piet. 1: 19). Hänen ruumiinrakennettaan ei rumentanut ainoakaan virhe, hänen ruumiinsa oli voimakas ja terve. Ja koko elämänsä ajan hän noudatti luonnon lakeja. Sekä fyysisesti että hengellisesti hän oli esimerkki siitä, millaiseksi Jumala suunnitteli koko ihmiskunnan hänen lakejaan noudattavana.AO4 33.3