»Joonaan merkki»

»Oi te ulkokullatut», Jeesus sanoi, »taivaan muodon te osaatte arvioida, mutta aikain merkkejä ette osaa. »Kristuksen omat, Pyhän Hengen voimalla lausutut sanat, jotka saivat heidät tunnustamaan syntinsä, olivat se merkki, jonka Jumala oli antanut heidän pelastuksekseen. Ja suoraan taivaasta oli annettu merkkejä todistamaan Kristuksen tehtävästä. Enkelien laulu paimenille, tähti, joka johdatti Idän viisaita, ja kyyhkynen ja ääni taivaasta hänen kasteessaan todistivat hänestä.AO4 350.1

»Niin hän huokasi hengessään ja sanoi: ‘Miksi tämä sukupolvi vaatii merkkiä?’ » »Sille ei anneta muuta merkkiä kuin Joonaan merkki. Kuten Joona oli meripedon vatsassa kolme päivää ja kolme yötä, niin Kristuskin oli oleva saman ajan »maan povessa». Ja kuten Joonan saarna oli merkkinä niniveläisille, samoin Kristuksen saarna oli merkkinä hänen sukupolvelleen. Mutta miten päinvastaisilla tavoilla sana otettiinkaan vastaan! Tuon suuren, pakanallisen kaupungin asukkaat vapisivat kuullessaan Jumalan lähettämän varoituksen. Kuninkaat ja ylimykset nöyrtyivät, ylhäiset ja alhaiset huusivat yhdessä taivaan Jumalaa, ja hän armahti heitä. Kristus oli sanonut: »Niiniven miehet nousevat tuomiolla yhdessä tämän sukupolven kanssa ja tulevat sille tuomioksi; sillä he tekivät parannuksen Joonaan saarnan vaikutuksesta, ja katso, tässä on enempi kuin Joonas » (Matt. 12:40,41).AO4 350.2

Jokainen Kristuksen suorittama ihme oli merkki hänen jumaluudestaan. Hän teki juuri sitä työtä, jota Messiaan oli ennustettu suorittavan, mutta fariseuksia nämä armotyöt selvästi loukkasivat. Juutalaiset johtomiehet suhtautuivat sydämettömästi ja välinpitämättömästi inhimillisiin kärsimyksiin. Monessa tapauksessa juuri heidän itsekkyytensä ja sortonsa olivat aiheuttaneet sen ahdistuksen, jota Kristus lievitti. Näin hänen ihmetyönsä olivat heille loukkaukseksi.AO4 350.3

Se, mikä sai juutalaiset kieltämään Vapahtajan työn, oli suurin todistus hänen jumalallisesta luonteestaan. Hänen ihmeittensä suurin merkitys näkyy siinä, että ne koituivat ihmiskunnalle siunaukseksi. Voimakkain todistus siitä, että hän tuli Jumalan luota, oli se, että hänen elämänsä ilmaisi Jumalan luonteen. Hän teki Jumalan tekoja ja puhui Jumalan sanoja. Sellainen elämä on suurin kaikista ihmeistä.AO4 350.4

Kun totuuden sanomaa julistetaan meidän aikanamme, monet huutavat juutalaisten tavoin: Näyttäkää meille merkki! Tehkää meille ihmetyö! Jeesus ei tehnyt ihmeitä fariseusten pyynnöstä. Hän ei erämaassakaan suorittanut ihmettä vastaukseksi saatanan vihjailuihin. Hän ei anna meille voimaa puolustaaksemme itseämme tai tyydyttääksemme epäuskoisten ja ylpeitten vaatimuksia. Mutta evankeliumi ei ole vailla merkkiä jumalallisesta alkuperästään. Eikö se ole ihme, että voimme päästä vapaiksi sielunvihollisen orjuudesta? Viha saatanaa kohtaan ei ole luonnollista ihmissydämelle, vaan sen saa aikaan Jumalan armo. Kun ihminen, jota taipumaton oma tahto on ohjannut, pääsee siitä vapaaksi ja jättäytyy kokosydämisesti taivaallisten voimien valtaan, tapahtuu ihme. Näin tapahtuu myös silloin, kun ihminen, joka on ollut voimakkaan eksytyksen vallassa, tulee ymmärtämään siveellisen totuuden. Joka kerta, kun sielu kääntyy ja oppii rakastamaan Jumalaa ja pitämään hänen käskynsä, täyttyy Jumalan lupaus: »Ja minä annan teille uuden sydämen, ja uuden hengen minä annan teidän sisimpäänne » (Hes. 36: 26). Ihmissydämen muuttuminen ja luonteen uudistuminen on ihme, joka ilmaisee elävän Vapahtajan toimivan pelastaakseen sieluja. Jatkuva elämä Kristuksessa on suuri ihme. Merkki, jonka pitäisi Jumalan sanaa saarnattaessa ilmetä nyt ja aina, on Pyhän Hengen läsnäolo, joka tekee sanasta uudestisynnyttävän voiman niille, jotka kuulevat. Tämä on Jumalan todistus maailmalle hänen Poikansa jumalallisesta tehtävästä.AO4 350.5

Ne, jotka halusivat merkkiä Jeesukselta, olivat niin paaduttaneet sydämensä epäuskolla, etteivät he nähneet hänen luonteessaan Jumalan kaltaisuutta. He eivät halunneet nähdä, että hänen tehtävänsä oli kirjoitusten täyttymystä. Vertauksessa rikkaasta miehestä ja Lasaruksesta Jeesus sanoi fariseuksille: »Jos he eivät kuule Moosesta ja profeettoja, niin eivät he usko, vaikka joku kuolleistakin nousisi ylös » (Luuk. 16: 31). Ei mikään taivaassa tai maassa annettu merkki voisi heitä hyödyttää.AO4 351.1