Tie hengelliseen kasvuun

Ne jotka ovat uskollisia kutsumukselleen Jumalan sanansaattajina, eivät etsi omaa kunniaansa. Itserakkauden tilalle tulee rakkaus Kristukseen. Minkäänlainen kilpailu ei tule pilaamaan evankeliumin kallista asiaa. He käsittävät, että heidän tehtävänään on julistaa Johannes Kastajan tavoin: »Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin! » (Joh. 1: 29). He korottavat Jeesusta, ja hänen mukanaan ihmiskuntakin tulee kohotetuksi korkeammalle tasolle. »Sillä näin sanoo Korkea ja Ylhäinen, jonka asumus on iankaikkinen ja jonka nimi on Pyhä. Minä asun korkeudessa ja pyhyydessä ja niitten tykönä, joilla on särjetty ja nöyrä henki, että minä virvoittaisin nöyrien hengen ja saattaisin särjettyjen sydämet eläviksi » (Jes. 57: 15).AO4 146.4

Kun profeetan sydän oli tyhjennetty omasta itsestä, se täyttyi jumalallisella valolla. Todistaessaan Vapahtajansa kunniaksi hän käytti miltei samoja sanoja, joita Kristus itse oli käyttänyt keskus- tellessaan Nikodeemuksen kanssa. Johannes sanoi: »Hän, joka ylhäältä tulee, on yli kaikkien. Joka on syntyisin maasta, se on maasta, ja maasta on, mitä hän puhuu; hän, joka taivaasta tulee, on yli kaikkien. — Sillä hän, jonka Jumala on lähettänyt, puhuu Jumalan sanoja: sillä ei Jumala anna Henkeä mitalla. »Kristus saattoi sanoa: »Minä en kysy omaa tahtoani, vaan hänen tahtoaan, joka °n minut lähettänyt » (Joh. 5: 30). Hänelle lausutaan: »Sinä rakastit vanhurskautta ja vihasit laittomuutta; sentähden on Jumala, sinun Jumalasi, voidellut sinua iloöljyllä, enemmän kuin sinun osaveljiäsi » (Hebr. 1: 9). Isä ei anna hänelle »Henkeä mitalla».AO4 146.5

Samoin on Kristuksen seuraajien laita. Voimme saada taivaan valoa vain, jos olemme halukkaat tyhjentymään omasta itsestämme. Me emme voi tuntea Jumalan luonnetta tai vastaanottaa Kristusta uskon kautta, ellemme suostu alistamaan jokaista ajatusta Kristukselle kuuliaiseksi. Kaikille, jotka näin tekevät, annetaan Pyhää Henkeä ilman mittaa. Kristuksessa »asuu jumaluuden koko täyteys ruumiillisesti, ja te olette täytetyt hänessä » (Kol. 2: 9,10).AO4 147.1

Johanneksen opetuslapset olivat sanoneet, että kaikki ihmiset menevät Kristuksen luo, mutta Johannes, jolla oli selvempi näkemys, sanoi: »Hänen todistustansa ei kukaan ota vastaan. »Harvat olivat valmiit vastaanottamaan hänet synnistä vapauttajana. Mutta »joka ottaa vastaan hänen todistuksensa, se sinetillä vahvistaa, että Jumala on totinen » (Joh. 3: 33). »Joka uskoo Poikaan, sillä on iankaikkinen elämä. »Ei ole tarvis väitellä siitä, Kristuksenko vai Johanneksen kaste puhdistaa synnistä. Kristuksen armo antaa sielulle elämän. Ilman Kristusta kaste, samoin kuin kaikki muutkin asetukset, on vain arvoton muoto. »Joka ei ole kuuliainen Pojalle, se ei ole elämää näkevä.»AO4 147.2

Kristuksen työn menestyminen, joka oli tuottanut niin suurta iloa Johannes Kastajalle, ilmoitettiin myös Jerusalemin viranomaisille. Papit ja rabbiinit olivat olleet kateellisia Johannekselle nähdessään kansan jättävän synagoogat ja kokoontuvan erämaahan, mutta tässä oli mies, jolla oli vielä suurempi vetovoima kansanjoukkoihin. Nuo Israelin johtajat eivät olleet halukkaita Johanneksen tavoin sanomaan: »Hänen täytyy kasvaa, mutta minun vähetä. »He päättivät uudelleen tehdä lopun siitä toiminnasta, joka veti kansan pois heidän luotaan.AO4 147.3

Jeesus tiesi, etteivät he säästäisi ponnistuksiaan synnyttääkseen eripuraisuutta hänen omien opetuslastensa ja Johanneksen opetuslasten välillä. Hän tiesi, että oli nousemassa myrsky, joka lakaisi pois erään suurimmista profeetoista, mitä maailmassa koskaan on ollut. Jottei antaisi aihetta väärinkäsitykseen ja erimielisyyteen, hän lopetti toimintansa kaikessa hiljaisuudessa ja vetäytyi Galileaan. Meidänkin, samalla kun pysymme totuudelle uskollisina, tulisi koettaa välttää kaikkea, mikä voisi aiheuttaa epäsopua ja väärinkäsityksiä. Sillä aina kun tällaista syntyy, se johtaa sielujen menetykseen. Aina kun syntyy tilanteita, jotka uhkaavat aiheuttaa hajaannusta, meidän olisi seurattava Jeesuksen ja Johannes Kastajan esimerkkiä.AO4 148.1

Johannes oli kutsuttu toimimaan uskonpuhdistajana. Tämän vuoksi hänen opetuslapsensa olivat vaarassa kiinnittää kaiken huomionsa häneen, luulla työn menestyksen riippuvan yksinomaan hänen ponnistuksistaan ja unohtaa sen tosiasian, että hän oli vain välikappale, jota Jumala oli käyttänyt. Mutta Johanneksen työ ei ollut riittävä kristillisen seurakunnan perustamista varten. Kun hän oli täyttänyt tehtävänsä, oli suoritettava toinen työ, jota hänen julistuksensa ei voinut saada aikaan. Hänen opetuslapsensa eivät ymmärtäneet tätä. Kun he näkivät Kristuksen tulevan ryhtyäkseen tähän työhön, he olivat kateellisia ja tyytymättömiä.AO4 148.2

Samat vaarat uhkaavat vieläkin. Jumala kutsuu ihmisen johonkin työhön, ja kun hän on vienyt sen niin pitkälle, kuin hänelle on mahdollista, Jumala antaa sen toisille vietäväksi vielä pitemmälle. Mutta monet ajattelevat Johanneksen opetuslasten tavoin, että työn menestys riippuu ensimmäisestä työntekijästä. Huomio kiinnitetään ihmiseen eikä Jumalaan, kateus herää, ja Jumalan työ turmeltuu. Se joka näin saa hänelle kuulumattoman kunnian, joutuu kiusaukseen langeta itsevarmuuteen. Hän ei käsitä riippuvuuttaan Jumalasta. Kansaa opetetaan luottamaan ihmisten johtoon, ja näin he hairahtuvat ja kääntyvät pois Jumalasta.AO4 148.3

Jumalan työssä ei saa olla ihmisen leimaa tai allekirjoitusta. Ajan mukana Herra tuo esiin erilaisia kykyjä, joiden avulla hänen tarkoituksensa parhaiten tulevat täytetyiksi. Onnellisia ne, jotka ovat halukkaita alentamaan itsensä sanoen Johanneksen tavoin: »Hänen tulee kasvaa, mutta minun vähetä.»AO4 148.4