Loading...
Larger font
Smaller font
Copy
Print
Contents
Alfa Ja Omega, vol. 4 - Contents
  • Results
  • Related
  • Featured
No results found for: "".
  • Weighted Relevancy
  • Content Sequence
  • Relevancy
  • Earliest First
  • Latest First
    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents

    Jeesuksen kasteen merkitys

    Jeesus ei vastaanottanut kastetta tunnustaakseen oman syyllisyytensä. Hän samasti itsensä syntisten kanssa, otti askeleet, jotka meidänkin on otettava, ja teki työn, joka meidänkin on tehtävä. Hänen elämänsä kasteen jälkeen, täynnä kärsimyksiä ja kärsivällistä kestämistä, oli myös meille esimerkiksi.AO4 83.2

    Noustuaan vedestä Jeesus kumartui rukoukseen joen äyräälle. Uusi, tärkeä vaihe oli hänen edessään. Hänen oli nyt laajemmalla näyttämöllä astuttava elämänsä taisteluun. Vaikka hän oli Rauhanruhtinas, hänen tulemisensa oli oleva kuin miekan paljastus. Valtakunta, jota hän oli tullut perustamaan, oli päinvastainen, kuin juutalaiset toivoivat. Häntä, joka oli Israelin palvelusmenojen ja järjestelmän perustus, pidettäisiin sen vihollisena ja tuhoojana. Hänet, joka oli julistanut lain Siinailta, tuomittaisiin lainrikkojaksi. Hänet, joka oli tullut murskaamaan saatanan vallan, julistettaisiin Beelsebuliksi. Ei kukaan maailmassa ollut häntä ymmärtänyt, ja toimintansa aikana hänen täytyi edelleen vaeltaa yksin. Koko hänen elämänsä aikana eivät hänen äitinsä ja veljensä käsittäneet hänen tehtäväänsä. Eivät edes hänen opetuslapsensa häntä ymmärtäneet. Hän oli asunut ikuisessa valossa ollen yhtä Jumalan kanssa, mutta maan päällä hänen täytyi viettää elämänsä yksinäisyydessä.AO4 84.1

    Yhtenä meistä hänen täytyi kantaa syyllisyytemme ja tuskaimme taakka. Synnittömän täytyi tuntea synnin häpeä. Rauhaa rakastavan täytyi elää taisteluissa, totuuden viipyä vääryyden seurassa, puhtauden asua turmeluksen keskellä. Jokainen synti, jokainen epäsointu, jokainen lihallinen himo, jonka synti oli tuonut mukanaan, oli kidutusta hänen hengelleen.AO4 84.2

    Yksin hänen oli kuljettava tie, yksin kannettava taakka. Hänen päällään, joka oli luopunut kirkkaudestaan ja pukeutunut ihmiskunnan heikkouteen, lepäsi maailman lunastus. Hän näki ja tunsi kaiken, mutta hän pysyi lujana aikomuksessaan. Hänestä riippui langenneen ihmissuvun pelastus, ja hän ojensi kätensä tarttuakseen kaikkivoivan rakkauden käteen.AO4 84.3

    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents