Loading...
Larger font
Smaller font
Copy
Print
Contents
Alfa Ja Omega, vol. 4 - Contents
  • Results
  • Related
  • Featured
No results found for: "".
  • Weighted Relevancy
  • Content Sequence
  • Relevancy
  • Earliest First
  • Latest First
    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents

    Johanneksen viittaukset Messiaaseen

    Jerusalemista tulleet lähettiläät olivat kysyneet Johannekselta: »Miksi kastat? » ja he odottivat hänen vastaustaan. Kun hän katseli kansanjoukkoa, hänen silmänsä leimahtivat äkkiä, hänen kasvonsa kirkastuivat ja syvä liikutus valtasi koko hänen olemuksensa. Ojentaen kätensä hän huusi: »Minä kastan vedellä; mutta teidän keskellänne seisoo hän, jota te ette tunne. Hän on se, joka tulee minun jälkeeni ja jonka kengänpaulaa minä en ole arvollinen päästämään.»AO4 107.1

    Sanhedrinille vastaukseksi vietävä sanoma oli selvä ja varma. Johanneksen sanat eivät voineet viitata kehenkään muuhun kuin tuohon luvattuun. Messias oli heidän keskellään! Papit ja kirjanoppineet katselivat hämmästyneinä ympärilleen toivoen näkevänsä hänet, josta Johannes oli puhunut. Mutta häntä ei voinut erottaa kansanjoukosta.AO4 107.2

    Kun Johannes Jeesuksen kastetilaisuudessa ilmaisi hänen olevan Jumalan Karitsa, se toi uutta valoa Messiaan tehtävään. Profeetan mielessä olivat Jesajan sanat: »Niinkuin karitsa, joka teuraaksi viedään » (Jes. 53: 7). Seuraavien viikkojen kuluessa Johannes tutki uudella innolla ennustuksia ja uhripalvelukseen sisältyviä opetuksia. Hän ei erottanut selvästi näitä kahta puolta Kristuksen työssä: kärsivä uhri ja voitokas kuningas, mutta hän näki, että hänen tulollaan oli syvempi merkitys, kuin papit ja kansa olivat huomanneet. Kun hän katseli Jeesusta kansanjoukossa tämän palattua erämaasta, hän odotti hänen antavan kansalle jonkin merkin todellisesta luonteestaan. Melkein kärsimättömästi hän odotti Vapahtajan julistavan tehtävänsä, mutta ei sa- naakaan lausuttu eikä mitään merkkiä annettu. Jeesus ei vastannut mitään Johanneksen ilmoitukseen hänestä, vaan vetäytyi Johanneksen opetuslasten joukkoon antamatta mitään ulkonaista todistusta erikoisesta tehtävästään ja ryhtymättä mihinkään toimenpiteisiin herättääkseen huomiota.AO4 107.3

    Seuraavana päivänä Johannes näkee Jeesuksen tulevan. Jumalan kirkkauden valon langetessa profeetan ylle hän ojentaa kätensä ja huudahtaa: »Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin! Tämä on se, josta minä sanoin: ‘Minun jälkeeni tulee mies, joka on ollut minun edelläni —.’ Ja minä en tuntenut häntä; mutta sitä varten, että hän tulisi julki Israelille, minä olen tullut vedellä kastamaan. — Minä näin Hengen laskeutuvan taivaasta alas niinkuin kyyhkysen, ja se jäi hänen päällensä. Ja minä en tuntenut häntä, mutta hän, joka lähetti minut vedellä kastamaan, sanoi minulle: ‘Se, jonka päälle sinä näet hengen laskeutuvan ja jäävän, hän on se, joka kastaa Pyhällä Hengellä. Ja minä olen sen nähnyt ja olen todistanut, että tämä on Jumalan Poika » (Joh. 1: 29-34).AO4 108.1

    Oliko tämä Kristus? Kunnioittavasti ja ihmetellen kansa katseli häntä, joka juuri oli julistettu Jumalan Pojaksi. Johanneksen sanat olivat tehneet heihin syvän vaikutuksen. Hän oli puhunut heille Jumalan nimessä. He olivat kuulleet hänen päivästä toiseen nuhtelevan heidän syntejään, ja vakaumus, että hän oli taivaan lähettämä, oli päivä päivältä vahvistunut. Mutta kuka oli tämä, joka oli Johannes Kastajaa suurempi? Ei hänen puvussaan eikä käytöksessään ollut mitään, mikä olisi todistanut korkeasta arvosta. Hän oli ilmeisesti yksinkertainen henkilö, joka heidän tavallaan oli pukeutunut köyhien vaatimattomiin vaatteisiin.AO4 108.2

    Kansanjoukossa oli joitakin, jotka Kristuksen kasteen tapahtuessa olivat nähneet jumalallisen kirkkauden ja kuulleet Jumalan äänen. Mutta sen jälkeen Vapahtajan ulkomuoto oli suuresti muuttunut. Kasteessa he olivat nähneet hänen kasvonsa taivaallisen valon kirkastamina. Nyt, hänen ollessaan kalpea, uupunut ja laihtunut, vain profeetta Johannes oli tuntenut hänet.AO4 108.3

    Mutta kun kansa katseli häntä, se näki hänen kasvojensa kuvastavan jumalallista sääliä yhdessä tietoisen voiman kanssa. Jokainen katse, jokainen kasvonpiirre ilmaisi nöyryyttä ja sanomatonta rakkautta. Häntä näytti ympäröivän hengellisen vaikutuksen ilmapiiri. Samalla kun hänen käytöksensä oli kaunista ja vaatimatonta, hänestä virtasi ihmisiin kätkettyä voimaa, jota ei voinut kokonaan salata. Oliko tämä se, jota Israel niin kauan oli odottanut?AO4 108.4

    Jeesus tuli köyhänä ja halpana ollakseen sekä meidän esimerkkimme että Lunastajamme. Jos hän olisi ilmestynyt kuninkaallisessa loistossa, miten hän olisi voinut opettaa nöyryyttä ja esittää sellaisia sattuvia totuuksia, joita vuorisaarna sisälsi? Minne olisi joutunut alhaisten toivo, jos hän olisi tullut kuninkaana asumaan ihmisten keskuuteen?AO4 108.5

    Kansasta näytti kuitenkin mahdottomalta, että hänellä, johon Johannes oli viitannut, olisi mitään tekemistä heidän suurenmoisten toiveittensa kanssa. Näin monet pettyivät ja joutuivat hämmennyksiin.AO4 109.1

    Jeesus ei ollut lausunut sanoja, joita papit ja rabbiinit niin hartaasti halusivat kuulla, nimittäin että hän nyt palauttaisi Israeliin kuninkuuden. Sillä sellaista kuningasta he olivat odottamistaan odottaneet, sellaisen kuninkaan he olivat valmiit ottamaan vastaan. Mutta he eivät tahtoneet ottaa vastaan häntä, joka koetti perustaa heidän sydämeensä vanhurskauden ja rauhan valtakunnan.AO4 109.2

    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents