Luonnon puhuttelussa

Eedenin puitten siimeksen olivat maailman ensimmäiset asukkaat valinneet pyhäkökseen. Siellä Kristus oli seurustellut ihmiskunnan kantaisän kanssa. Paratiisista karkotettuina esivanhempamme yhä palvelivat Jumalaa kedoilla ja lehdoissa, ja Kristus julisti siellä heille armonsa evankeliumia. Kristus puhui Aabrahamin kanssa Mamren tammistossa, Iisakin kanssa tämän mennessä ehtoolla kedolle rukoilemaan, Jaakobin kanssa Beetelin rinteellä, Mooseksen kanssa Midianin kukkuloilla ja Daavidpoikasen kanssa tämän paimentaessa laumojaan. Kristuksen määräyksestä Israelin kansa oli tuhannen viidensadan vuoden ajan lähtenyt kotoaan viikon ajaksi joka vuosi ja asunut lehtimajoissa, joiden rakennusaineina oli »palmunoksia ja tuuheiden puiden lehviä sekä pajuja purojen varsilta » (3 Moos. 23: 40).AO4 245.3

Kasvattaessaan opetuslapsiaan Jeesus halusi vetäytyä kaupungin hälinästä hiljaisille kedoille ja kukkuloille, mikä oli enemmän sopusoinnussa niiden itsensä kieltämistä koskevien opetusten kanssa, joita hän halusi heille antaa. Ja julkisen toimintansa aikana hän mielellään keräsi kansaa ympärilleen sinisen taivaan alle jollekin ruohoisalle vuorenrinteelle tai järven rannalle. Siellä luomistöittensä ympäröimänä hän saattoi suunnata kuulijainsa ajatukset ihmisten aikaansaannoksista Jumalan käsialoihin. Luonnossa tapahtuva kasvu ja kehitys ilmaisivat hänen valtakuntansa periaatteita. Kohottaessaan katseensa Jumalan vuoria kohti ja katsellessaan hänen kättensä ihmeellisiä tekoja ihmiset saattoivat oppia kalliita jumalallisia totuuksia. Kristuksen opetukset toistuisivat heille luonnossa. Näin on kaikkien niiden, jotka menevät ulos luontoon Kristus sydämessään. He tuntevat pyhän ilmapiirin ympäröivän itseään. Luonto julistaa Herramme vertauksia ja toistaa hänen neuvojaan. Seurustelu Jumalan kanssa luonnossa ylentää mielen ja rauhoittaa sydämen.AO4 245.4

Nyt oli otettava ensimmäinen askel sen seurakunnan järjestämiseksi, jonka Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen tuli olla hänen edustajansa maan päällä. Heidän käytettävissään ei ollut mitään komeata pyhäkköä, mutta Vapahtaja vei opetuslapsensa rakastamansa luonnon helmaan, ja tuon päivän pyhät kokemukset liittyivät heidän mielessään aina vuorten ja laaksojen ja meren kauneuteen.AO4 246.1