Enkelin sanoma Sakariaalle

Hän seisoi kultaisen alttarin edessä temppelin pyhässä paikassa. Suitsutuspilvi Israelin rukousten kera oli nousemassa Jumalan eteen. Äkkiä hän tunsi jumalallisen olennon läsnäolon. Herran enkeli seisoi »suitsutusalttarin oikealla puolella». Enkelin sijainti ilmaisi suosiota, mutta Sakarias ei kiinnittänyt siihen huomiota. Monta vuotta hän oli rukoillut Lunastajan tulemista. Nyt taivas oli lähettänyt sanansaattajansa ilmoittamaan, että näihin rukouksiin vastattaisiin, mutta Jumalan armo näytti hänestä liian suurelta, jotta hän olisi voinut uskoa. Hän oli pelon ja itsesyytösten vallassa.AO4 70.3

Mutta enkeli tervehti häntä iloisesti vakuuttaen: »Älä pelkää, Sakarias, sillä sinun rukouksesi on kuultu, ja vaimosi Elisabet on synnyttävä sinulle pojan, ja sinun on annettava hänelle nimi Johannes. Ja hän on oleva sinulle iloksi ja riemuksi, ja monet iloitsevat hänen syntymisestään. Sillä hän on oleva suuri Herran edessä; viiniä ja väkijuomaa hän ei juo, ja hän on oleva täytetty Pyhällä Hengellä. - Ja hän kääntää monta Israelin lapsista Herran, heidän Jumalansa tykö. Ja hän käy hänen edellään Eliaan hengessä ja voimassa, kääntääksensä isien sy- dämet lasten puoleen ja tottelemattomat vanhurskasten mielenlaatuun, näin Herralle toimittaaksensa valmistetun kansan. Niin Sakarias sanoi enkelille: ‘Kuinka minä tämän käsittäisin? Sillä minä olen vanha, ja minun vaimoni on iälliseksi tullut.’»AO4 70.4

Sakarias tiesi hyvin, miten Aabrahamille hänen vanhalla iällään annettiin lapsi, koska hän luotti hänen uskollisuuteensa, joka oli lupauksen antanut. Mutta vanhan papin ajatukset kääntyivät hetkeksi inhimilliseen heikkouteen. Hän unohtaa, että mitä Jumala lupaa, sen hän myös voi täyttää. Millainen vastakohta onkaan hänen epäuskonsa ja Marian, Nasaretin neitsyen, suloisen lapsenuskon välillä. Marian vastaus enkelin ihmeelliseen ilmoitukseen kuului: »Katso, minä olen Herran palvelijatar; tapahtukoon minulle sinun sanasi mukaan » (Luuk. 1: 38).AO4 71.1

Pojan syntyminen Sakariaalle, samoin kuin Aabrahamille ja Marialle, opettaa meille suuren hengellisen totuuden, jonka opimme hitaasti ja unohdamme helposti. Itsessämme olemme kykenemättömiä mihinkään hyvään, mutta sen, mitä me emme voi tehdä, suorittaa Jumalan voima jokaisessa nöyrässä ja uskovassa sielussa. Uskon kautta annettiin lupauksen lapsi. Uskon kautta syntyy hengellinen elämä, ja me kykenemme tekemään vanhurskauden tekoja.AO4 71.2

Sakariaan kysymykseen enkeli vastasi: »Minä olen Gabriel, joka seison Jumalan edessä, ja minä olen lähetetty puhumaan sinulle ja julistamaan sinulle tämän ilosanoman. »Viisisataa vuotta aikaisemmin Gabriel oli ilmoittanut Danielille sen profeetallisen ajanjakson, joka ulottuisi Kristuksen tulemiseen asti. Tieto siitä, että tämän ajanjakson loppu oli lähellä, oli saanut Sakariaan rukoilemaan Messiaan tuloa. Nyt juuri sama sanansaattaja, jonka välityksellä tämä ennustus annettiin, oli tullut ilmoittamaan sen täyttymisestä.AO4 71.3

Enkelin sanat »Minä olen Gabriel, joka seison Jumalan edessä», osoittavat, että hänellä on taivaassa korkea kunniaasema. Tuodessaan sanoman Danielille hän sanoi: »Ei ole ketään muuta vahvistamassa minua heitä vastaan paitsi teidän enkeliruhtinaanne Miikael » (Dan. 10: 21). Vapahtaja puhuu Gabrielista Ilmestyskirjassa sanoessaan: »Sen hän lähettämänsä enkelin kautta antoi tiedoksi palvelijalleen Johannekselle » (Ilm. 1: 1). Ja Johannekselle enkeli lausui: »Minä olen sinun ja sinun veljiesi, profeettain, kanssapalvelija » (Ilm. 22: 9). On ihmeellistä ajatella, että enkeli, joka arvoltaan on lähinnä Jumalan Poikaa, on valittu paljastamaan Jumalan tarkoituksia syntisille ihmisille.AO4 71.4

Sakarias oli osoittanut epäilevänsä enkelin sanoja. Hän ei siksi tulisi puhumaan, ennen kuin ne täyttyisivät. »Katso», enkeli sanoi, »sinä tulet mykäksi - siihen päivään saakka, jona tämä tapahtuu, sentähden ettet uskonut minun sanojani, jotka käyvät aikanansa toteen. »Papin velvollisuus tässä jumalanpalveluksessa oli rukoilla kansan syntejä anteeksi sekä Messiaan tulemista, mutta kun Sakarias yritti tehdä näin, hän ei voinut lausua sanaakaan.AO4 71.5

Tullessaan ulos siunatakseen kansaa »hän viittoi heille ja jäi mykäksi». He olivat odottaneet kauan ja alkaneet pelätä, että Jumalan tuomio olisi kohdannut häntä. Mutta kun hän tuli ulos pyhästä paikasta ja hänen kasvonsa loistivat Jumalan kirkkautta, »silloin he ymmärsivät, että hän oli nähnyt näyn temppelissä». Sakarias tiedotti heille, mitä hän oli nähnyt ja kuullut, »ja kun hänen virkatoimensa päivät olivat päättyneet, meni hän kotiinsa».AO4 72.1