Loading...
Larger font
Smaller font
Copy
Print
Contents
Alfa Ja Omega, vol. 4 - Contents
  • Results
  • Related
  • Featured
No results found for: "".
  • Weighted Relevancy
  • Content Sequence
  • Relevancy
  • Earliest First
  • Latest First
    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents

    Jeesusta syytetään sapatin rikkomisesta

    Jeesus vietiin neuvoston eteen vastaamaan syytökseen sapatin rikkomisesta. Jos juutalaiset siihen aikaan olisivat olleet itsenäinen kansa, olisi sellainen syytös kelvannut tuottamaan hänelle kuolemanrangaistuksen. Tämän esti kuitenkin heidän kuulumisensa Rooman vallan alle. Juutalaisilla ei ollut valtaa langettaa kuolemantuomioita, eivätkä Jeesusta vastaan esitetyt syytökset merkinneet mitään roomalaisen tuomioistuimen edessä. Juutalaisilla oli kuitenkin toisia tarkoitusperiä, jotka he toivoivat saavuttavansa. Huolimatta heidän pyrkimyksistään vastustaa Kristuksen työtä oli hänen vaikutusvaltansa jo Jerusalemissakin tulemassa suuremmaksi kuin heidän omansa. Suuret joukot, joita eivät rabbiinien sanatulvat kiinnostaneet, olivat mieltyneet hänen opetukseensa. He saattoivat ymmärtää hänen sanojaan, ja heidän sydämensä lämpeni ja rauhoittui. Hän ei puhunut Jumalasta kostonhimoisena tuomarina vaan hellänä Isänä, ja hän ilmaisi Jumalan kuvan sellaisena, kuin se heijastui hänestä itsestään. Hänen sanansa olivat palsamia haavoittuneelle mielelle. Sekä sanoillaan että lau- peudenteoillaan hän mursi vanhojen perimätapojen ja ihmisten laatimien käskyjen muurit ja esitti Jumalan rakkauden tyhjentymättömän rikkauden.AO4 169.4

    Eräässä Kristusta koskevista vanhimmista ennustuksista sanotaan: »Ei siirry valtikka pois Juudalta eikä hallitsijansauva hänen polviensa välistä, kunnes tulee hän, jonka se on ja jota kansat tottelevat » (1 Moos. 49: 10). Kansa kerääntyi Kristuksen ympärille. Ihmisten herkkä mieli vastaanotti mieluummin rakkauden ja hyvyyden opetuksia kuin noudatti pappien vaatimia tarkkoja muotomenoja. Elleivät papit ja rabbiinit olisi tulleet väliin, olisivat hänen opetuksensa saaneet aikaan uudistuksen, jollaista tässä maailmassa ei ole koskaan nähty. Mutta säilyttääkseen oman valtansa nämä johtajat päättivät tehdä Jeesuksen vaikutuksen tyhjäksi. Tätä asiaa auttaisivat hänen haastamisensa neuvoston eteen ja hänen opetustensa julkinen tuomitseminen, sillä kansa tunsi vielä suurta kunnioitusta uskonnollisia johtajiaan kohtaan. Jokaista, joka uskalsi tuomita rabbiinien vaatimukset tai yrittää keventää heidän kansalle sälyttämiään raskaita taakkoja, pidettiin syyllisenä, ei vain jumalanpilkkaan vaan myös valtionrikokseen. Tällä perusteella rabbiinit toivoivat voivansa herättää epäluuloja Kristusta kohtaan. He selittivät hänen yrittävän kumota vakiintuneita tapoja ja täten aiheuttavan hajaannusta kansan keskuudessa ja valmistavan tietä roomalaisten suunnittelemalle Juudan kansan täydelliselle kukistamiselle.AO4 170.1

    Mutta suunnitelmat, joita nämä rabbiinit niin innokkaasti koettivat toteuttaa, olivat lähtöisin aivan toisesta neuvostosta kuin sanhedrinista. Sen jälkeen kun saatanan ei ollut onnistunut voittaa Kristusta erämaassa, hän kokosi voimansa vastustaakseen hänen toimintaansa ja, jos mahdollista, tehdäkseen tyhjäksi hänen työnsä. Sen, mitä hän ei voinut suorittaa suoranaisin, henkilökohtaisin ponnistuksin, hän päätti toteuttaa vehkeilyjen avulla. Tuskin hän oli palannut erämaassa käymästään taistelusta, kun hän jo neuvotellen enkeliliittolaistensa kanssa kehitti suunnitelmiaan juutalaisten sokaisemiseksi niin, etteivät he tuntisi Lunastajaansa. Hän aikoi toimia uskonnolliseen maailmaan kuuluvien kätyreidensä avulla sytyttämällä heissä samanlaisen vihan, joka hänessä itsessään kyti totuuden esitaistelijaa vastaan. Hän panisi heidät kieltämään Kristuksen ja tekemään hänen elämänsä niin katkeraksi kuin mahdollista, jotta hän lannistuisi työssään. Ja näin Israelin johtajista tuli saatanan välikappaleita taistelussa Kristusta vastaan.AO4 170.2

    Jeesus oli tullut tekemään »lain suureksi ja ihanaksi». Hänen tehtävänään ei ollut vähentää sen merkitystä, vaan korostaa sitä. Raamattu sanoo: »Hän itse ei sammu eikä murru, kunnes on saattanut oikeuden maan päälle » (Jes. 42: 21, 4). Hän oli tullut vapauttamaan sapatin niistä rasittavista vaatimuksista, jotka olivat tehneet sen kiroukseksi siunauksen asemesta.AO4 170.3

    Tämän tähden hän oli valinnut sapatin siksi päiväksi, jolloin hän suoritti parannustekonsa Betesdan luona. Hän olisi voinut parantaa tuon sairaan yhtä hyvin jonakin muuna viikonpäivänä, tai hän olisi voinut yksinkertaisesti vain parantaa hänet pyytämättä häntä kantamaan vuodettaan. Mutta tällöin hän ei olisi saanut haluamaansa tilaisuutta. Jokaisen teon takana, jonka Kristus täällä maailmassa eläessään suoritti, oli viisas tarkoitus. Kaikki, mitä hän teki, oli tärkeätä sekä itsessään että sisältämänsä opetuksen vuoksi. Lammikon luona olevista sairaista hän valitsi pahimman tapauksen, jonka hyväksi hän saattoi käyttää parantavaa voimaansa, ja hän pyysi miestä kantamaan vuoteensa kaupungin läpi osoitukseksi siitä ihmetyöstä, joka hänelle oli tehty. Tämä herättäisi kysymyksen, mitä oli luvallista tehdä sapattina, ja valmistaisi hänelle tietä tuomita juutalaisten Herran päivää koskevat rajoitukset ja julistaa heidän perimätapansa turhiksi.AO4 170.4

    Jeesus esitti heille, että ahdistettujen auttamistyö oli sopusoinnussa sapatin lain kanssa. Se oli sopusoinnussa niiden Jumalan enkelien työn kanssa, jotka lakkaamatta kulkevat ylös ja alas taivaan ja maan välillä auttaakseen kärsivää ihmiskuntaa. Jeesus lausui: »Minun Isäni tekee yhäti työtä, ja minä myös teen työtä. »Kaikki päivät ovat Jumalan, ja kaikkina päivinä hän toteuttaa suunnitelmiaan ihmissuvun hyväksi. Jos juutalaisten laintulkinta oli oikeaa, silloin Kaikkivaltias oli väärässä, hän, jonka vaikutus on elähdyttänyt ja ylläpitänyt jokaista elävää olentoa siitä asti, kun hän ensiksi laski maan perustukset. Silloin hänen, joka julisti kaikki tekonsa hyviksi ja sääti sapatin työnsä päättämisen muistoksi, täytyisi lopettaa työnsä ja maailmankaikkeuden keskeytymätön kiertokulku.AO4 171.1

    Pitäisikö Jumalan siis kieltää aurinkoa suorittamasta tehtäväänsä sapattina ja estää sen kirkkaita säteitä lämmittämästä maata ja ravitsemasta kasvikuntaa? Pitäisikö aurinkokuntien seisoa paikallaan tuona pyhänä päivänä? Pitäisikö hänen käskeä purojen lakata kastelemasta niittyjä ja metsiä ja vaatia meren aaltojen lakkaamatonta nousua ja laskua seisahtumaan? Täytyykö vehnän ja oraan lakata kasvamasta ja kypsyvän rypäletertun lykätä punertumistaan? Eivätkö puut tai kukat saisi aukaista yhtään nuppua tai kukkaa sapattina?AO4 171.2

    Jos näin olisi, ihmiset menettäisivät maan hedelmät ja ne siunaukset, jotka tekevät elämän toivottavaksi. Luonnon täytyy jatkaa muuttumatonta kiertokulkuaan. Jumala ei voi hetkeksikään ottaa pois kättään, muuten ihminen menehtyisi ja kuolisi. Ja ihmiselläkin on työnsä suoritettavana sinä päivänä. Välttämättömät asiat on hoidettava, sairaista huolehdittava ja kärsivien tarpeet täytettävä. Sitä, joka laiminlyö kärsimysten lievittämisen sapattina, ei ole suinkaan pidettävä syyttömänä. Jumalan pyhä lepopäivä tehtiin ihmistä varten, ja laupeudenteot ovat täysin sopusoinnussa sen tarkoituksen kanssa. Jumala ei toivo luotujensa kärsivän hetkeäkään tuskaa, joka voidaan lie- vittää sapattina tai jonakin muuna päivänä.AO4 171.3

    Jumalalta vaaditaan sapattina vielä enemmän kuin muina päivinä. Hänen kansansa jättää silloin tavallisen työnsä ja käyttää aikansa mietiskelyyn ja rukoukseen. He pyytävät enemmän armonosoituksia häneltä sapattina kuin muina päivinä. He vaativat hänen erityistä huomiotaan. He anovat häneltä suurimpia siunauksia. Jumala ei odota sapatin päättymistä, ennen kuin hän suostuu näihin pyyntöihin. Taivaan työ ei koskaan lakkaa, eikä ihmisten tulisi koskaan levätä hyvän tekemisestä. Sapattia ei ole tarkoitettu hyödyttömän joutilaisuuden päiväksi. Laki kieltää maallisen työn Herran lepopäivänä; aherruksen, jolla ansaitsemme elatuksemme, on silloin lakattava, eikä sinä päivänä saa suorittaa mitään työtä, josta on ajallista nautintoa tai hyötyä. Niin kuin Jumala lakkasi luomistyöstään ja lepäsi sapattina ja siunasi sen, niin ihmisenkin on jätettävä jokapäiväisen elämän puuhat ja käytettävä nuo pyhät hetket terveelliseen lepoon, jumalanpalvelukseen ja hyviin töihin. Kristuksen työ, kun hän paransi sairaan, oli täysin sopusoinnussa lain kanssa. Se tuotti sapatille kunniaa.AO4 172.1

    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents