Pietari vastasi kysyen: »Herra, kenen tykö me menisimme? » Ja hän lisäsi: »Sinulla on iankaikkisen elämän sanat; ja me uskomme ja ymmärrämme, että sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika.»AO4 337.4

»Kenen tykö me menisimme? » Israelin opettajat olivat muodollisuuden orjia. Fariseukset ja saddukeukset olivat alituisessa riidassa keskenään. Jeesuksen luota lähteminen merkitsi joutumista niiden ihmisten joukkoon, jotka olivat muotomenojen ja tapojen orjia ja jotka etsivät vain omaa kunniaansa. Otettuaan vastaan Kristuksen opetuslapset olivat löytäneet suuremman ilon ja rauhan kuin koskaan aikaisemmin elämässään. Kuinka he saattaisivat mennä takaisin niiden luo, jotka olivat pilkanneet ja vainonneet syntisten ystävää? He olivat kauan odottaneet Messiasta. Nyt hän oli tullut, eivätkä he voineet kääntyä hänen luotaan niiden luo, jotka vainosivat hänen henkeään ja olivat vainonneet heitäkin, koska he olivat tulleet hänen seuraajikseen.AO4 337.5

»Kenen tykö me menisimme? » He eivät halunneet kääntyä Kristuksen opetuksista, hänen rakkaudestaan ja armostaan epäuskon pimeyteen ja tämän maailman pahuuteen. Vaikka monet niistä, jotka olivat nähneet Vapahtajan ihmetekoja, olivat hylänneet hänet, Pietari toi ilmi opetuslasten uskon: »Sinä olet Kristus. »Pelkkä ajatuskin tämän heidän sielujensa ankkurin menettämisestä täytti heidät pelolla ja tuskalla. Elämä ilman Vapahtajaa merkitsi ajelehtimista pimeällä ja myrskyisellä merellä.AO4 337.6

Monet Jeesuksen sanat ja teot ovat salaisuuksia, joita rajallinen mieli ei voi käsittää, mutta jokaisella sanalla ja teolla on tietty tar- koitus hänen työssään meidän lunastamiseksemme, jokaisen on määrä johtaa johonkin tulokseen. Jos me kykenisimme käsittämään hänen tarkoituksiaan, ne kaikki näyttäisivät meistä tärkeiltä, täydellisiltä ja hänen tehtäväänsä soveltuvilta.AO4 337.7

Vaikka emme nyt voikaan käsittää kaikkia Jumalan töitä ja teitä, voimme kuitenkin nähdä hänen suuren rakkautensa, joka kätkeytyy kaikkeen hänen menettelyynsä ihmisiä kohtaan. Se, joka elää lähellä Jeesusta, ymmärtää paljon jumalisuuden salaisuudesta. Hän käsittää armon, joka antaa nuhteita, koettelee luonnetta ja tuo ilmi sydämen aikeet.AO4 338.1

Kun Jeesus esitti tämän koettelevan totuuden, joka sai niin monet hänen opetuslapsistaan kääntämään hänelle selkänsä, hän tiesi kyllä, mikä olisi hänen sanojensa seuraus, mutta hänellä oli armotarkoitus täytettävänään. Hän näki edeltäpäin, että kiusauksen hetkellä jokainen hänen rakkaista opetuslapsistaan joutuisi kovalle koetukselle. Hänen kärsimyksensä Getsemanessa, hänen pettämisensä ja ristiinnaulitsemisensa olisivat heille mitä ankarin tulikoe. Jolleivät he tätä ennen olisi joutuneet koetukselle, heihin olisi liittynyt monia, jotka toimivat vain itsekkäistä vaikuttimista. Kun Vapahtaja tuomittiin oikeussalissa, kun joukko, joka oli tervehtinyt häntä kuninkaanaan, vihelsi hänelle ja herjasi häntä, kun pilkkaava lauma huusi: »Ristiinnaulitse hänet! » - kun kaikki maalliset toiveet luhistuivat, silloin nämä itsekkäät opetuslapset olisivat katkaisemalla suhteensa Jeesukseen tuottaneet toisille opetuslapsille katkeran, sydäntäraastavan lisäsurun näiden pettyneinä murehtiessa kalleimpien toiveittensa raunioilla. Tuona pimeänä hetkenä olisi niiden esimerkki, jotka jättivät hänet, vetänyt toisia mukanaan. Mutta Jeesus salli tämän ratkaisevan vaiheen tulla silloin, kun hän henkilökohtaisella läsnäolollaan vielä saattoi vahvistaa todellisten seuraajiensa uskoa.AO4 338.2

Säälivä Vapahtaja, joka täysin tietoisena itseään odottavasta tuomiosta tasoitti hellästi opetuslastensa tietä, valmisti heitä suurta koetusta varten ja vahvisti heitä kestämään lopullisen uskonkokeen!AO4 338.3

Väkijoukot kääntyvät pois

Luku 42—Perinnäissääntöjä