Loading...
Larger font
Smaller font
Copy
Print
Contents
Alfa Ja Omega, vol. 4 - Contents
  • Results
  • Related
  • Featured
No results found for: "".
  • Weighted Relevancy
  • Content Sequence
  • Relevancy
  • Earliest First
  • Latest First
    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents

    Jeesus ja lepopäiväkäsky

    Kun juutalaiset luopuivat Jumalasta eivätkä omaksuneet Kristuksen vanhurskautta uskon kautta, sapatti menetti merkityksensä heille. Saatana koetti korottaa itseään ja kääntää ihmiset pois Kristuksesta, ja hän koetti väärentää sapatin, koska se on merkki Kristuksen voimasta. Juutalaiset johtomiehet täyttivät sielunvihollisen tahdon liittämällä Jumalan lepopäivään rasittavia vaatimuksia. Kristuksen aikana sapatti oli niin vääristelty, että sen noudattaminen kuvasi itsekkäiden ja mielivaltaisten ihmisten luonnetta pikemmin kuin rakastavan taivaallisen Isän luonnetta. Rabbiinit todellisuudessa esittivät Jumalan antavan lakeja, joita ihmisen on mahdoton noudattaa. He saattoivat kansan pitämään Jumalaa hirmuvaltiaana ja ajattelemaan, että sapatin pitäminen, niin kuin hän vaati sen pidettäväksi, teki ihmiset kovasydämisiksi ja julmiksi. Kristuksen tehtävänä oli poistaa nämä väärinkäsitykset. Vaikka rabbiinit säälimättömän vihamielisinä tarkkasivat häntä, hän ei edes näön vuoksi mukautunut heidän vaatimuksiinsa, vaan kulki tietään suoraan ja piti sapatin Jumalan lain mukaan.AO4 239.2

    Eräänä sapattina, kun Jeesus opetuslapsineen palasi jumalanpalveluksesta, he kulkivat kypsyvän viljavainion läpi. Jeesus oli jatkanut työtään myöhään, ja kulkiessaan pellon poikki opetuslapset alkoivat koota tähkäpäitä ja syödä jyviä hierottuaan niitä käsissään. Jonakin muuna viikonpäivänä tämä teko ei olisi aiheuttanut mitään arvostelua, sillä viljapellon, puutarhan tai viinitarhan läpi kulkevalla oli oikeus koota mitä hän syödäkseen tarvitsi (5 Moos. 23: 24, 25). Mutta tämän tekemistä sapattina pidettiin pyhyyden loukkauksena. Ei ainoastaan jyväin kerääminen ollut jonkinlaista elonkorjuuta, vaan niiden hierominen käsissä oli jonkinlaista puimista. Näin rabbiinien mielestä oli tehty kaksinkertainen rikos.AO4 240.1

    Urkkijat valittivat heti asiasta Jeesukselle sanoen: »Katso, sinun opetuslapsesi tekevät, mitä ei ole lupa tehdä sapattina.»AO4 240.2

    Kun Jeesusta syytettiin sapatinrikkomisesta Betesdan luona, hän puolustautui vakuuttamalla olevansa Jumalan Poika ja selittämällä toimivansa sopusoinnussa Isänsä kanssa. Nyt, kun opetuslasten kimppuun käydään, hän esittää syyttäjilleen esimerkkejä Vanhasta testamentista, jumalanpalveluksessa olleiden henkilöiden sapattina suorittamia tekoja.AO4 240.3

    Juutalaiset opettajat ylpeilivät Raamatun tuntemuksestaan, ja Vapahtajan vastaukseen sisältyi nuhde heidän tietämättömyydestään pyhistä kirjoituksista. Hän sanoi: »Ettekö ole lukeneet, mitä Daavid teki, kun hänen ja hänen seuralaistensa oli nälkä, kuinka hän meni Jumalan huoneeseen, otti näkyleivät ja söi ja antoi seuralaisilleenkin, vaikkei niitä ollut lupa syödä muiden kuin ainoastaan pappien? » »Ja hän sanoi heille: ‘Sapatti on asetettu ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten.’ » »Tai ettekö ole lukeneet laista, että papit sapattina pyhäkössä rikkovat sapatin ja ovat kuitenkin syyttömät? Mutta minä sanon teille: tässä on se, joka on pyhäkköä suurempi. » »Sillä Ihmisen Poika on sapatin herra » (Luuk. 6: 3, 4; Mark. 2: 27, 28; Matt. 12: 5, 6, 8).AO4 240.4

    Jos Daavidin oli oikein tyydyttää nälkänsä syömällä leipää, joka oli erotettu pyhään käyttöön, silloin oli oikein myös opetuslasten täyttää tarpeensa poimimalla jyviä sapatin pyhinä hetkinä. Edelleen, papit suorittivat pyhäkössä enemmän työtä sapattina kuin muina päivinä. Saman työn tekeminen maallisessa toimessa olisi synti, mutta pappien työ oli Jumalan palvelemista. He suorittivat menoja, jotka viittasivat Kristuksen lunastavaan voimaan, ja heidän työnsä oli sopusoinnussa sapatin tarkoituksen kanssa. Mutta nyt Kristus itse oli tullut. Opetuslapset olivat Jumalan palveluksessa tehdessään Kristuksen työtä, ja se, mikä oli välttämätöntä tämän työn suorittamiseksi, oli luvallista tehdä sapattina.AO4 240.5

    Kristus tahtoi opettaa opetuslapsilleen ja vihollisilleen, että Jumalan palveleminen on ensimmäinen asia. Jumalan työn tarkoitus maailmassa on ihmisen lunastaminen, siksi se, mikä on välttämätöntä tehdä sapattina tämän työn suorittamiseksi, on sopusoinnussa sapattikäskyn kanssa. Nämä sanansa Jeesus kruunasi julistamalla olevansa »sapatin herra», joka on kaiken epäilyn ja kaikkien lakien yläpuolella. Näin tämä Kaikkivaltias tuomari vapautti opetuslapsensa syytteestä vedoten juuri niihin säädöksiin, joita heidän syytettiin rikkovan.AO4 241.1

    Jeesus ei sivuuttanut asiaa vain nuhtelemalla vihamiehiään. Hän selitti, että he sokeudessaan olivat käsittäneet väärin sapatin tarkoituksen. Hän sanoi: »Mutta jos tietäisitte, mitä tämä on: ‘Laupeutta minä tahdon enkä uhria’, niin te ette tuomitsisi syyttömiä » (Matt. 12: 7). Heidän monet sisällyksettömät muotomenonsa eivät voineet korvata sitä tosi rehellisyyttä ja hellää rakkautta, jota aina esiintyy todellisissa Jumalan palvelijoissa.AO4 241.2

    Kristus toisti jälleen sen totuuden, että uhrit itsessään olivat arvottomia. Ne olivat välikappale eivätkä tarkoitus. Niiden tarkoitus oli johtaa ihmiset Vapahtajan luo ja näin saattaa heidät sopusointuun Jumalan kanssa. Jumala antaa arvoa vain rakkaudesta tehdylle palvelukselle. Jos se puuttuu, pelkkä muotomenojen noudattaminen on loukkaus häntä kohtaan. Niin on sapatinkin laita. Sen tarkoitus oli saattaa ihmiset Luojan yhteyteen, mutta kun mieli oli täynnä väsyttäviä muotomenoja, sapatin tarkoitus unohtui. Sen pelkkä ulkonainen noudattaminen oli narripeliä.AO4 241.3

    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents